KAISU3 sekä Energia- ja ilmastostrategia 2025 pikakelauksella
Mitä mieltä Bioenergia ry on Suomen hallituksen tuoreista ilmastopapereista? Bioenergia ry on jättänyt lausunnot energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU3 luonnoksista. Tässä keskeisiä huomioita niistä.
Bioenergia ry lausunnoissa pyritään rakentavasti hakemaan yhteistyötä, mutta samalla vahvasti esille nostetaan huoli siitä, pystyykö Suomi vastaamaan erityisesti velvoitteisiinsa EU:n suuntaan.
Suuret tavoitteet, pienet toimet
Energia- ja ilmastostrategia ja KAISU3 ovat täynnä suuria tavoitteita ja hyviä aikeita, mutta käytännön tasolla toimet jäävät niiden rinnalla vaatimattomiksi. Erityisen huolissaan yhdistys on maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin ristiriidoista: päästöjen ja hiilinielujen kehitys uhkaa jäädä tavoitteista, eikä suunnitelluilla toimilla kurota umpeen syntynyttä vajetta. Yhdistyksen mukaan kansallisia ilmastotavoitteita olisi syytä arvioida uudelleen, erityisesti maankäytön osalta – nykyisellä mittakaavalla hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on kaukana realismista.
Kustannustehokkuus ja teknologianeutraalisuus
Bioenergia ry painottaa johdonmukaisesti, että ilmastopolitiikan pitää perustua kustannustehokkuuteen ja teknologianeutraalisuuteen. On turha tuhlata julkista rahaa toimiin, joiden päästövähennysvaikutus on marginaalinen ja hinta per säästetty tonni korkea, kuten esimerkiksi romutuspalkkioiden kohdalla. Samaan hengenvetoon muistutamme, että tutkimuksessa ja innovaatioissa eri teknologioilla tulee olla tasapuoliset lähtökohdat – erityisesti bioenergian ja biohiilen mahdollisuudet ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Bioenergia – ratkaisuja vai ongelmia?
Strategian luonnoksesta jää mielikuva, että bioenergia on jäämässä marginaaliin tai ainakaan Suomen suurimman energialähteen rooli ei tule riittävästi esille. Bioenergia ry alleviivaa bioenergian monipuolisuutta ja merkitystä: se tukee niin metsien hiilinieluja kuin paikallista kiertotaloutta, mahdollistaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä niin liikenteessä kuin maataloudessa, ja tarjoaa ratkaisuja myös kaukolämmön sekä energiaturvallisuuden haasteisiin. Samalla vaadimme, että bioenergian käyttöä ei pidä rajoittaa verotuksella tai muulla ohjauksella, mikäli halutaan turvata Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus.
Riskit, epävarmuudet ja realistisuus
Molemmissa suunnitelmissa näyttäytyy, että niissä ei oteta riittävästi huomioon toimintaympäristön riskejä ja epävarmuuksia – oli kyse sitten EU-sääntelyn muutoksista, energiaturpeen tuotantokoneiston rapautumisesta tai sähkönkulutuksen kasvuennusteiden epärealistisuudesta. Yhdistys näkee, että strategioissa pitäisi antaa enemmän huomiota vaihtoehtoisille reiteille, jos oletukset eivät toteudukaan.
Yhteistyö ja kunnat ilmastotyössä
Bioenergia ry nostaa esiin kuntien ja energiayhtiöiden roolin onnistuneessa ilmastotyössä: paikalliset ratkaisut, kuten kaukolämmön sähköistäminen tai bioenergian mahdollisuudet, ovat avainasemassa. Kunnissa voidaan yhdistää sekä bioenergia- että sähköistyspohjaisia ratkaisuja, ja yhteistyö mahdollistaa joustavampaa siirtymää kohti päästövähennyksiä.
Mitä suunnitelmista jää käteen?
Bioenergia ry:n viesti on selvä: päästöjen ja hiilinielujen kehitys, politiikkatoimien mitoitus ja Suomeen kohdistuvat velvoitteet ja Suomen omat tavoitteet eivät kohtaa. Puheet teknologianeutraaliudesta ja kustannustehokkuudesta on syytä ottaa tosissaan – ja bioenergialla on jatkossakin merkittävä rooli Suomen energiajärjestelmässä.
Bioenergia ry:n korostaa, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden saavuttaminen vaatii rohkeampia, rehellisempiä ja laaja-alaisempia päätöksiä. Nyt on tarpeen tehdä energia- ja ilmastopolitiikasta kustannustehokasta ja aidosti vaikuttavaa.