Bioenergia ry pitää METSO-ohjelman jatkokauden tavoitteita kokonaisuudessaan kannatettavina. Ohjelma tukee Suomen kansallisia metsä- ja biodiversiteettistrategioita ja on tärkeä työkalu Suomen metsätyyppien ja -lajien suojelussa. Politiikkajohdonmukaisuuden lisäämiseksi on kannatettavaa, että jatkokaudella vuosina 2026–2030 tavoitteet yhteensovitetaan Helmi-ohjelman kanssa ja vuosina 2031–2040 ohjelma integroidaan kansallisen ennallistamissuunnitelman toteutukseen ja seurantaan.
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. METSO-ohjelman vuosien 2026–2030 kokonaistavoitteeksi asetettu suojelumäärä 50 000 hehtaaria on aiempaa suojeluvauhtia selvästi nopeampi, mutta toisaalta ei tarpeeksi suuri, jotta EU:n biodiversiteettistrategian tavoite saavutettaisiin Suomessa. Yksityiset rahoituskanavat voisivat tässä tilanteessa olla yksi keino lisätä suojelualueiden määrää. Toimien maltillisuus alkuvuosina tuottaa lisää suojelupainetta myöhemmille vuosille. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet ovat kustannustehokkainta suojella nopealla aikataululla, koska aktiivinen ennallistaminen vie enemmän resursseja kuin suojelu, ja ennallistamisesta syntyvien tulosten näkyminen vie aikaa.
Suunnitelmaan on listattu toimia, jolla METSO-ohjelman tavoitteisiin päästään. Talousmetsien luonnonhoito ja monimuotoisuutta tukevat toimet lisäävät suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä mahdollistamalla lajien liikkuvuuden suojelualueiden välillä ja samalla lisäten myös lajien geneettistä monimuotoisuutta. Bioenergia ry julkisti kesäkuussa 2025 yhdessä Energiateollisuuden kanssa päivitetyn metsäenergian hankintasuosituksen luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi (ks. https://www.bioenergia.fi/2025/06/11/suositus-luonnon-monimuotoisuuden-huomioimisesta-metsaenergian-hankinnassa/).
Kannatamme seurannan ja tietopohjan parantamista, sillä se lisää toimien uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko on tärkeää, jotta löydetään parhaimmat toimenpiteet ja monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat luontokohteet. Tietohallintojärjestelmän kehittäminen ajan tasalle on tärkeää, mutta ne tulee tehdä kustannustehokkuuden vuoksi silloin, kun siihen on todellisuudessa tarvetta. Metsäkeskuksen metsään.fi -palvelun kehittämiseen vastaamaan luonnonhoidontarpeisiin ja tukemaan metsien monimuotoisuustoimia tulisi panostaa.
Pidämme hyvänä uudistuksena METSO-ohjelman jatkokaudella pysyvän suojelun laajentamista Pohjois-Suomeen, huomioiden alueellinen eroavaisuus, jotta vähennetään alueellista epätasa-arvoa. Lisäksi on hyvä, että yhtenä toimenpiteenä tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotetaan sidosryhmien osallistamista. Yhteistyö niin eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden, kuin yksittäisten metsänomistajien kanssa lisää ennallistamisasetuksen toimeenpanon oikeudenmukaisuutta.
Ympäristöllinen tarjouskilpailu voi olla hyvä keino lisätä toimien kustannustehokkuutta, mutta painotamme, että METSO-ohjelmaa on yleisesti pidetty hyvänä järjestelmänä metsien suojelussa. Ohjelman 2008–2025 kauden loppuarvioinnissakin todettiin sen pääsääntöisesti onnistuneen tavoitteissaan. Vapaaehtoiseen metsän suojeluun oli enemmän tarjontaa kuin voitiin resurssien puitteissa ottaa vastaan. Ohjelman haasteena onkin ennemmin riittävä rahoitus, jotta suojelualueiden määrä vastaisi kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.