EU-komission biotalousstrategia korostaa biotalouden olevan Euroopalle strateginen välttämättömyys. Bioenergia ry pitää strategiaa tarkoituksenmukaisena, sillä biotalous tarjoaa mahdollisuuksia arvonlisään sekä ratkaisuja fossiilisen energian korvaamiseen ja huoltovarmuuden vahvistamiseen. Strategiassa korostetaan myös biogeenisen hiilidioksidin talteenottoa, johon liittyen on Suomessa julkaistu tällä viikolla uusia selvityksiä ja hiilidioksiditerminaalihanke.
Euroopan komission tänään esittelemä EU:n biotalousstrategian päivitys pyrkii rakentamaan uutta eurooppalaista biotaloutta. Komissio katsoo, että biotalous on Euroopalle strateginen välttämättömyys, joka tarjoaa pitkän aikavälin vaurautta, resilienssiä ja turvallisuutta. Biotaloudella arvioidaan olevan paljon kasvun mahdollisuuksia. Yhtenä keskeisenä haasteena on rahoituksen vaje, ja siihen strategia pyrkii löytämään ratkaisuja.
– Pidämme strategiaa oikeansuuntaisena. Eurooppa tarvitsee nyt kaikilta talouden sektoreilta uutta kasvua ja arvonlisää. Biotalous on tärkein ratkaisu fossiilisen energian ja materiaalien korvaamisessa ja turvaa huoltovarmuuttamme epävarmassa maailmassa. Samalla ratkaisujen täytyy toteutua luonnon monimuotoisuuden ja resurssien kestävän käytön rajoissa, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Strategian painopiste on korkean osaamisen bioteknologiassa. Biotalouden visiossa vuodelle 2040 korostuu paikallisuus, teolliset yhteistyöverkostot ja eurooppalaisen biomassan korkea omavaraisuus. Komissio näkee tarpeen integroidulle tuotannolle, biomassaketjujen kehittämiselle ja kestävyyden turvaamiselle. Strategiassa tunnistetaan tarve lisätä tietoa raaka-ainevirroista. Komissio aikoo tehdä biomassan käyttöhierarkiasta tarkemman analyysin ja jakaa siitä hyviä käytäntöjä. Energiakäytön osalta komissio toteaa etenkin tähteiden ja sivuvirtojen käytön olevan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ratkaisu. Erityisesti korostetaan tarvetta tuottaa meri- ja lentoliikenteen biopolttoaineita.
Biogeeninen hiilidioksidi ja sen talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (Bio-CCUS) nostetaan strategiassa hyvin esiin. Merkille pantavaa on, että samana päivänä Tampereen Energia julkaisi selvityksen, jossa tarkastellaan bioenergian käyttöä ja biogeenista hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä suomalaisen kaupungin lämmittämisen näkökulmasta tulevina vuosina. Selvityksessä todetaan, että bioenergialla on edelleen suuri merkitys lämmityksessä sähkön käytön joustavuuden mahdollistajana ja se mahdollistaa myös bioperäisen hiilidioksidin talteenoton.
Carbon Gap ja Sweco julkaisivat lisäksi tarkastelun hiilidioksidin poiston roolista Suomen ilmastotoimissa. Selvityksessä tarkasteltiin sekä luonnon hiilinieluja että teknologisia nieluja. Eilen myös Vantaan Energia ja Helsingin Satama julkaisivat yhteistyön, Vuosaari Carbon Hubin, jossa Vuosaaren satamaan suunnitellaan teollisen mittakaavan hiilidioksiditerminaalia. Terminaali voi palvella tulevaisuudessa suomalaisia hiilidioksidin talteenoton toimijoita laajemminkin. Hankkeen toteutuminen edellyttää laajaa tukirahoitusta niin valtion kuin EU:n tasolta.
Biohiilet eivät ole strategiassa esillä, vaikka ne muodostavat teknisenä raaka-aineena ja hiilensidontakeinona varsin monipuolisen biotalousratkaisun (ks. VTT:n tuore selvitys Maa- ja metsätalousministeriölle). Muina puutteina Bioenergia ry näkee, että strategiassa unohdetaan matala-arvoisen biomassan lisähyödyntämisen mahdollisuudet. Euroopassa on valtaosin jätetty hyödyntämättä maatalouden ja urbaanien ympäristöjen sivuvirtabiomassan keruu. Niihin liittyy myös lainsäädännön aiheuttamia rajoitteita, kuten jätetulkinnat.
Strategia ei itsessään ole lainsäädäntöesitys, mutta komissio esittää sen yhteydessä toimia vuosille 2026–2030, joista osa on lakiesityksiä.
Lisätiedot:
Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi
Erika Laajalahti, toimialapäällikkö, hiilensidonta & CCUS, biohiili, 044 753 0700, erika.laajalahti@bioenergia.fi