Orpon hallitus julkaisi 4.12. selontekona energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman päivityksen (KAISU 3). Bioenergia ry:ssä pidettiin hyvänä, että hallitus pääsi asiakirjoista sopuun haasteellisissa olosuhteissa Euroopan turvallisuustilanteen ja Suomen taloustilanteen ollessa heikkoja. Osallistuimme elokuussa molempien asiakirjojen lausuntokierrokselle ja jätimme niihin runsaasti huomioita (ks. lausuntomme energia- ja ilmastostrategiasta ja KAISU3:sta).

Keskeisin havainto selonteoista on, että Suomella on ilmastotavoitteidensa kanssa merkittäviä haasteita. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 kokonaan kotimaisin toimin edellyttäisi strategian mukaan noin 34 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäpäästövähennyksiä ja poistumia. Tilanne on syntynyt pitkän ajan kuluessa eikä sen ratkaisemiseksi ole yhtä hopealuotia, kun vaikutuksia tarkastellaan laajasti. Syken tuoreen arvion mukaan ostettavaa ulkomailta ei ole. Tiedämme myös, että seuraavalla hallituskaudella valtion tulisi sopeuttaa suuruusluokaltaan 10 mrd edestä julkista taloutta. Selonteot eivät anna viitteitä siitä, miten tilanne aiotaan ratkaista.

Bioenergia ry:n näkökulmasta selonteoissa oli useita hyviä linjauksia. Pidimme positiivisena mm. seuraavia linjauksia:

  • Tavoitteena turvata huoltovarmuuden näkökulmasta jäljellä olevan CHP-kapasiteetin mahdollisimman hyvä käytettävyys.
  • Tarkastellaan puupolttoaineiden toimituskauden lyhentymisestä johtuvia riskejä (alan) liiketoimintamahdollisuuksiin ja keinoja niihin varautumiseen.
  • Selvitetään vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen osalta puupolttoaineiden varastointia, logistiikkaa ja terminaaliverkoston toimivuutta sekä erien hallinnointiin liittyviä seikkoja, ja kehitetään tarvittaessa näitä tukevia toimintamalleja.
  • Hiilidioksidin talteenotto keskeisenä teknologisena ratkaisuna ja tuki hiilidioksidin talteenotolle. Tuki soveltuu myös jätteenpolton bioperäiseen osuuteen. Tuetaan ainakin yhden jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidipäästöjen CCS- tai CCU-hanketta
  • Biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen nosto 15 %:iin vuonna 2030 (7 % v. 2025)
  • Toimialojen vähähiilitiekartat politiikan tietopohjana ja toimenpiteiden suunnannäyttäjinä.

Tarkempaa arviointia vaatii uusiutuvien polttoaineiden huoltovarmuusvarastointi ja huoltovarmuusmaksuvelvollisuuden laajentaminen bioenergian osalta. Taakanjakosektorin, erityisesti tieliikenteen, päästöjen vähentämiseen liittyy asiakirjoissa epävarmuuksia, joita tulee selventää.

Olemme myös pohtineet, voitaisiinko energia- ja ilmastopolitiikan valmistelua Suomessa kehittää. Tällä vuosikymmenellä energia- ja ilmastopolitiikassa on ollut useita esimerkkejä siitä, ettei poliittinen ohjaus ole ollut johdonmukaista ja ennustettavaa. Bioenergia ry:tä eniten koskettanut esimerkki on tieliikenteen uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite, jota on sormeiltu jo useaan kertaan alkuperäisen lain (2019) jälkeen. Myös datakeskusten sähkövero ja tuulivoiman etäisyyssäännöt ovat vastaavia esimerkkejä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi 4.12. raporttinsa ilmastopolitiikan valmistelusta. VTV:n mukaan valmisteluprosessia tulisi ajoittaa aikaisemmaksi ja sektoreiden tavoitteet tulisi sovittaa prosessissa paremmin yhteen. Ilmastopolitiikan suunnitelmat valmistuvat myöhäisessä vaiheessa hallituskautta, ja niiden toimeenpanoon jää hyvin vähän aikaa.

Bioenergia ry:n mielestä energia- ja ilmastopolitiikan tulisi jatkossa olla vähemmän poukkoilevaa. Siihen tulisi löytää samantyyppistä pitkäjänteisyyttä kuin talous- ja turvallisuuspolitiikassa on pystytty luomaan, jotta yritysten toimintaympäristö olisi ennustettavampi. Puolueiden yhteiset ilmastolinjaukset ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja olivat aikoinaan hyvä avaus, joille tulisi nyt uusissa olosuhteissa harkita jatkoa.