Energia‑alan alkuvuotta ovat määrittäneet kovat pakkaset, ja Bioenergia ry on tammi-helmikuussa antanut runsaasti lausuntoja kotimaassa eduskunnalle ja ministeriöille. Turbulentti maailmanpolitiikka on näkynyt EU:n energiapolitiikassa lykkääntyneinä aikatauluina ja löysinä puheina.
Pakkaset saivat tammi-helmikuussa vauhtia kotimaisen energian kysyntään. Sähköä tehtiin tammikuussa reilusti edellisvuotta enemmän niin puulla kuin turpeellakin. Erityisesti erillistuotannon turpeen käyttö kolminkertaistui, mutta myös yhteistuotannon lähes tuplaantui. Puulla polttoainekäytön kasvua oli 25 %. Yhteistuotannossa sähkön jauhamiseen puuta kului enemmän kuin yhdessäkään tammikuussa 2020-luvulla. Helmikuun alussa kovimmilla pakkasilla yhteistuotanto oli sähköjärjestelmän yhtenä kivijalkana ja tarjosi noin kolmanneksen sähköntuotannosta.
Jo joulukuussa valmistuivat Orpon hallituksen pitkään valmistellut energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat. Alkuvuonna näitä on käsitelty eduskunnan valiokunnissa. Bery on antanut kirjalliset lausunnot ympäristö- ja maa- ja metsätalousvaliokunnille ja oli kuultavana talousvaliokunnassa. Suomen kannasta autojen päästönormeihin Bery antoi lausunnot liikenne- ja viestintävaliokunnalle sekä ympäristövaliokunnalle. Useita lausuntoja on annettu myös ministeriöiden lausuntokierroksille. Myös ensi vuoden eduskuntavaaleihin liittyvä vaikuttaminen on käynnistetty.
Turbulentti maailmanpolitiikka on näkynyt EU:n energiapolitiikassa lykkääntyneinä aikatauluina. Teollisuuden kiihdyttämiseen tähtäävä lakiesitys piti tulla jo tammikuun lopussa, mutta julkaistiin vasta 4.3. Puhtaan energian investointiesitystä odotetaan nyt 10.3. ja energiaturvallisuuden vahvistamista, sähköistämissuunnitelmaa ja lämmitys- ja viilennysstrategiaa toukokuussa.
Myöhemmin keväällä olemme ottamassa kantaa siihen, miten EU:n tuoretta ilmastolain päivitystä eli energia- ja ilmastopolitiikkaa 2030-luvulla viedään toimeenpanoa koskevaksi lainsäädännöksi. Maaliskuun puolessavälissä kommentoimme EU:n hallintomalliasetuksen muutosta ja toukokuun alkuun mennessä kansallisia päästötavoitteita ja niihin liittyviä erilaisia joustoja (ml. metsien hiilinielut).
Bioenergiasektorin näkökulmasta huono kehitys on alkuvuodesta ollut eurooppalaisten poliitikkojen antamat ristiriitaiset signaalit ilmastopolitiikan kehityksestä. Euroopan parlamentti hyväksyi 10.2. joulukuun alustavan sovun eurooppalaisesta ilmastolaista, joka sisältää 90 %:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2040. Neuvoston odotetaan osaltaan antavan laille lopullisen sinetin tämän kuun aikana, jonka jälkeen päivitetty laki astuu voimaan. Tästä huolimatta EU-maiden johtajat alkoivat helmikuussa puhua heikon kilpailukyvyn korjaamiseksi EU-päästökauppaan puuttumisesta ja monissa puheenvuoroissa esitettiin melko varomaton ajatus koko kaupankäynnin keskeyttämisestä tai puuttumisesta poliittisesti suoraan päästöoikeuksien hintaan. Löysien puheiden seurauksena päästöoikeuksien hinta romahti lyhyessä ajassa parikymmentä prosenttia. Trumpin riepotellessa USA:n energia- ja ilmastopolitiikkaa kyse ei ole pelkästä päästökaupasta, vaan koko Euroopan ilmastopolitiikan ja siinä samassa puhtaan siirtymän uskottavuudesta. Niitä moni poliitikko on toistaiseksi edelleen kannattanut. Kilpailukyky on elintärkeä kysymys Euroopalle, mutta sen parantamiseksi soisi löytyvän parempia lääkkeitä.
Olemme valmistelleet kumppaneidemme kanssa aktiivisesti kevään Bio-CO2 Use and Removal 2026 -tapahtumaa 5.5. Helsingissä ja saaneet mukaan huippuluokan puhujia! Ilmoittautuminen aukeaa pian. Kevään ensimmäinen jäsenwebinaari pidetään maaliskuussa ja lisää on luvassa myöhemmin. Käynnistimme myös alkuvuodesta Metsämiesten säätiön avustamana pienen projektin, jolla vanhat Bioenergialehdet digitoidaan kaikkien saatavilla olevaksi arkistoksi. Viestimme tästä lisää, kun hanke on valmis.