Bioenergia ry 

Lausunto 

28.05.2026  

Asia:  VN/10692/2026 

Lausunnonantajan lausunto 

Yleiset kommentit 

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi (VN/10692/2026).  

Bioenergia ry pitää alun perin vuonna 2023 voimaan astuneen fosforiasetuksen tavoitteita vesistökuormituksen vähentämisestä ja Saaristomeren tilan parantamisesta erittäin tärkeinä. Nyt esitettyä luonnosta asetuksen muuttamiseksi voidaan pitää perusteltuna, kun siinä pyritään tasapainottamaan ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja toiminnanharjoittajien taloudellisia vaikutuksia. Sääntelyn vaikutuksia tulisi kuitenkin seurata jatkossakin niin vesistövaikutusten kuin viherrakentamisen ja kotieläintilojen toimintaedellytystenkin näkökulmasta. 

Karjanlannan käyttö lannoitteena on kiertotaloutta parhaimmillaan ja tehokkaat, kotimaisiin raaka-aineisiin pohjautuvat kuivitusratkaisut edistävät yhä tärkeämmäksi nousevaa tavoitetta irtautua fossiilista lannoitteista. Suomen huoltovarmuuden parantaminen edellyttää lannoiteomavaraisuuden lisäämistä kaikin keinoin ja karjanlanta lannoitteena on tähän tehokas keino.   

Lannan hyödyntäminen perustuu lannan ravinteiden hyödyntämiseen, jossa laadukkaat ja eläinterveyttä tukevat kuivikemateriaalit mahdollistavat lannan paremman varastoitavuuden ja logistiikan. Lannan käsittelykustannusten ja kuljetusmatkojen tulee silti pysyä kohtuullisina, jotta ravinne- ja ilmastopäästöjen tarpeettomalta lisääntymiseltä vältyttäisiin. Lantapoikkeuksen merkitys korostuu erityisesti maidontuotantotiloilla, joilla lannan käsittely-, kuljetus- ja levityskustannusten osuus on suuri. Tavoitteena tulee olla lannan sisältämien ravinteiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen viljelyssä ja toimiva ravinteiden kierrätys koko maassa sekä maatalouden kannattavuuden parantaminen ja kustannusten nousun hillintä. Fosforiasetuksen karjanlantapoikkeuksen ulottaminen koko maahan tukisi näitä tavoitteita ja vahvistaisi samalla kotimaista ruokahuoltovarmuutta. Alueelliset rajaukset vain johtaisivat eriarvoisiin toimintaedellytyksiin kotieläintiloilla eri puolilla maata. Etelä-Suomessa vähäinen kotieläinten lukumäärä on jo vähentänyt luonnon monimuotoisuutta, mitä alueelliset rajaukset voisivat edelleen vähentää.  

Lannan kiertotaloudessa ja logistiikan kehittämisessä oma tärkeä roolinsa on biokaasun tuotannolla, jolloin voidaan samanaikaisesti vähentää maatilojen ulkoisen energian tarvetta ja/tai fossiilista tuontienergiaa ja sen käytöstä syntyviä päästöjä koko energiajärjestelmässä. 

On tarpeen myös kiinnittää huomiota tasapainoon ja yhdenmukaisuuteen eri maankäyttömuotojen välillä. Viherrakentamisessa ei tavoitella satoa, eikä lannoite ole samassa mielessä tuotantopanos kuin maataloudessa. Kasvien riittävä ravinteiden saanti sekä terve ja lajityypillinen kasvu ja kehitys on kuitenkin välttämätöntä niiden ekosysteemipalveluiden saavuttamiseksi, joita pääasiassa julkisin varoin tehtävällä viher- ja ympäristörakentamisella tuotetaan.  

Kommentit pykälään 4a § Lantapoikkeus ja liitteeseen 3 

Lannan käytöllä ja tarkoituksenmukaisilla kuivikemateriaaleilla ja -ratkaisuilla on merkittäviä viljelyn edellytyksiä sekä maaperän terveyttä ja monimuotoisuutta parantavia vaikutuksia. Lannan käyttö lisää orgaanista ainesta ja biologista aktiivisuutta maassa, parantaa mururakennetta ja kasvukuntoa, mikä tukee ravinteiden ottoa ja pidättymistä, mikä puolestaan voi pitkällä aikavälillä lisätä satoa. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on kustannustehokkaampaa edistää kannustimin lannan prosessointia ml. biokaasun tuotanto ja tehokkaampia kuivitusratkaisuja kuin lisätä rajoituksia. Kaikkien vaikutusten seurantaa ja arviointia tulee jatkaa. 

Kommentit pykälään 10 § Fosforin käyttö viher- ja ympäristörakentamisessa 

Bioenergia ry pitää luonnosta pääpiirteissään onnistuneena viher- ja ympäristörakentamisen kannalta.  

EU on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen kaupunkialueiden puustoisen alan lisäämiselle. Esitys mahdollistaisi taajama-alueilla puuston kustannustehokkaan lisäämisen ilman merkittäviä muutoksia fosforin vesistöhaittojen hallintaan. Muutos ei merkittävästi alenna fosforiasetuksella aikaan saatavia hyötyjä rakennusvaiheessa, mutta samalla vältettäisiin viheralueiden kunnossapitovaiheen fosforivalumien syntyä.  

Bioenergia ry yhtyy Viherympäristöliiton esittämään muotoiluun ja perusteluihin korvata puuistutus-termi seuraavasti: ”Perustamisvaiheen fosforin levittämistä koskeva rajoitus ei koske puuvartisten, vähintään viiden metrin korkeuden saavuttavien kasvien istutuksia taajama-alueilla.”  Poikkeuksen sitominen kasvin odotettuun kokoon olisi käytännöllistä, sillä kasvualustan tila- ja ravinneresurssivaatimukset kasvavat kasvin koon mukana. Lisäksi vältetään määrittelyvaikeudet sellaisten lajien kohdalla, joiden yksilöt voivat olla kasvumuodoltaan sekä puu- että pensasmaisia. Taajamien latvuspeitteisyydelle ei ole vielä vakiintunut selkeää, standardoitua tarkastelukorkeutta, mutta tämänhetkisen tiedon perusteella vähintään 5 m korkeudella sijaitseva latvuspeite tulee jokaisessa tarkastelutavassa mukaan, jolloin ehdotettu kokorajaus olisi edullinen myös taajamien latvuspeitteisyyden lisäämisen kannalta. 

Viheralan ohjeistus kasvualustan fosforipitoisuudesta kohdistuu tilavuuteen, ei pinta-alaan. Jos kasvualustaa käytetään vain pellon muokkauskerroksen verran, fosforiasetuksen raja-arvot eivät ohjeistusta noudattaen ylity. Puiden kasvualustat ovat katualueiden tilanahtauden vuoksi tyypillisesti kuitenkin 3-5 kertaa muokkauskerrosta paksumpia, ja tällöin asetuksen raja-arvo rakentamisvaiheelle estäisi nykyisen kaltaiset, pitkäaikaisesti ravinteiden saannin turvaavat puiden istutusratkaisut.  

Laurikka Harri & Salo Hannu 

Bioenergia ry