Keskellä geopoliittista murrosta ja Hormuzin salmen sulkua Suomen sähkönkulutus on lähtenyt nousuun etenkin teollisuuden ulkopuolella. Huhtikuussa 2026 kahdentoista kuukauden liukuva sähkönkulutus oli 6 % suurempi kuin vuoden 2025 tammikuussa. Teollisuuden ulkopuolella nousu oli vielä selkeämpi: 9 %. (Lähde: Energiateollisuus 2026).
Sähköntuotannossa lisääntyy etenkin sääriippuva tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto. Tämä ja lämmöntuotannon sähköistyminen on laskenut vastaavasti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten käyttöaikoja. Pitkäkestoisen jouston puute sähköjärjestelmässä saattaa etenkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä muodostua ongelmaksi ja vaarantaa siten sähkön toimitusvarmuuden. Puutteen ratkaisemiseksi voi olla perusteltua tehdä myös uusia politiikkatoimia. Niiden käyttöönotto on kuitenkin suunniteltava huolella halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi mahdollisimman pienin markkinahäiriöin.
Tähän tähtäävää tukijärjestelmää, ”talvienergiatukea”, onkin työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu (ks. alla) vuodesta 2024 alkaen. Tuki haluttaisiin voimaan vielä kuluvan hallituskauden aikana. Valmistelussa on tulossa kiire, koska lakiesitys tulisi saada eduskuntaan vielä syksyllä.
”Pidämme tärkeänä käynnissä olevaa valmistelua ja toivomme, että se saadaan lausuntokierrokselle pian. Tukijärjestelmän tulisi olla fossiiliton, mutta teknologianeutraali, ja sen rahoittamiseksi on tässä julkisen talouden tilanteessa painava syy tarkastella ensisijaisesti käyttäjiltä perittäviä maksuja”,toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Bioenergiapohjaisten ratkaisujen osalta olemassa olevien yhteistuotantolaitosten (CHP) käyttöikää pidentävät ja varmistavat mallit ovat avainasemassa uusinvestointien rinnalla. Kotimainen bioenergia vähentää Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja parantaa energian toimitusvarmuutta uusiutuvista energialähteistä. Kuluvan vuoden alun kylmissä keleissä bioenergiaan nojaava sähkön ja lämmön yhteistuotanto oli keskeisessä roolissa (ks. tiedote 23.3.) energiaturvallisuuden ylläpitäjänä. Tulevina talvina sähkönkulutus on kuitenkin vielä korkeammalla tasolla.
”Tukien ohella polttoaineen verotus on keskeinen politiikkatoimi, joka vaikuttaa toimitusketjujen ja tuotantokapasiteetin elinvoimaisuuteen. Biomassan nykyinen verokohtelu lämmityksessä on siksi säilytettävä. Se tukee myös kotimaista työllisyyttä, fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön minimointia ja lämmityksen kohtuuhintaisuutta”, Laurikka jatkaa.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattiin sähkön toimitusvarmuutta parantavan kapasiteettimekanismin luomisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut fossiilittoman jouston tukijärjestelmää vuodesta 2024 lähtien, ja keväällä 2026 valmistelua päätettiin jatkaa Ruotsin Kraftlyftet-malliin pohjautuen, jolloin tukiohjelma ei vaatisi valtiontukikeskusteluja Euroopan komission kanssa. Hallitus osoitti tukijärjestelmälle 8 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2027–2028.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka@bioenergia.fi