Talousvaliokunta 05.10.2026
Asia: K 19/2026 vp Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2026
Ilmastovuosikertomus 2026
Bioenergia ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.
Bioenergia on ollut vuosia Suomen suurin energianlähde. Tuorein tieto on vuodelta 2024 ja silloin kiinteän, nestemäisen ja kaasumaisen bioenergian osuus oli yhteensä 30,5 %. Bioenergia on korvannut energiajärjestelmässä etenkin fossiilisia tuontipolttoaineita ja turvetta ja sitä käytettiin 2024 n. 1,9 kertaa enemmän kuin vuonna 1990. Bioenergia on siten ollut merkittävässä roolissa päästökauppa- ja taakanjakosektorin ilmastopäästöjen vähentämisessä.
Ilmastovuosikertomuksen mukaan hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttaminen vaatii lisätoimia kaikilla sektoreilla erityisesti maankäyttösektorilla. Kertomuksessa todetaan, myös että politiikkatoimiskenaarion mukaan ilmastolain vuosien 2030 (-60 %) ja 2040 (-80 %) päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, kun huomioidaan hiilen talteenottoon perustuvat ratkaisut.
Arviomme mukaan ilmastovuosikertomuksen kuvaus pitää sinänsä paikkansa, mutta antaa kaunistellun kuvan todellisista edellytyksistä saavuttaa nykyolosuhteissa etenkin hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Kuten kuviosta 7 nähdään, vain yksi tutkijoiden valmistelemista skenaarioista, ns. ”Ympäristö edellä” (ENV)-skenaario, mahdollistaisi hiilineutraaliuden saavuttamisen halutussa aikataulussa. ENV-skenaario eroaa selvästi kolmesta muusta skenaariosta ja toivomme, että talousvaliokunta kiinnittää huomiota skenaarion taustaoletuksiin.
”Ympäristö edellä”-skenaariossa on oletettu ”laaja-alainen muutos politiikassa, taloudessa, yhteiskunnassa, teknologiassa ja arvoissa.” (Lähde: TEM 2026https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/24aac4c3-fe5a-433e-b8a9-6dd766301484/content) Vuoden 2035 tilanteessa maankäyttösektorin hiilinielun tulisi olla tasolla 21,7 MtCO2e. Vuonna 2025 maankäyttösektori oli pikaennakkotiedon mukaan päästön puolella 9,4 MtCO2e, joten etäisyyttä tavoitetasoon on yhteensä 31,1 MtCO2e. Kun aikaa tavoitteen saavuttamiseen on enää 10 vuotta, maankäyttösektorin nielun tulisi parantua yli 3 MtCO2e joka vuosi. 2020-luvulla hiilinielu on pikemmin heikentynyt (12 MtCO2e vuositasolla) ja vuonna 2025 se vahvistui vain 0,33 MtCO2e verrattuna edelliseen vuoteen.
Metsätalouden osalta tämä tarkoittaisi vuoden 2035 tilanteessa n. 50 miljoonan kuution vuotuista hakkuumäärää (s. 61), joka tarkoittaisi yli 30 % vähennystä vuoden 2025 tasolta (74,3 miljoonaa m3).
Emme pidä mahdollisena, että Suomella olisi varaa näin mittavaan omaehtoiseen hakkuuvähennykseen nykytilanteessa, kun yhteiskunta joutuu panostamaan julkisen talouden tervehdyttämiseen ja puolustuksen vahvistamiseen. VM:n uusimman arvionhttps://vm.fi/-/talouskasvu-nopeutuu-mutta-julkisen-talouden-alijaama-pysyy-syvana mukaan julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna 90 prosenttiin suhteessa bkt:hen ja kohoaa vuoteen 2030 mennessä jo lähes 98 prosenttiin. Metsäteollisuus tuotti vuonna 2025 tavaravientiä 12,5 miljardia euroa. Metsäsektori ja biotalouteen liittyvä energiasektori tuottivat 2024 arvonlisää 10,4 mrd euroa. Vuonna 2021, kun hakkuut olivat 76,3 miljoonaa kuutiota, metsäteollisuuden tuottama verokertymä oli 3,1 mrd euroa.
Lisäksi näin laajalla hakkuiden vähentämisellä voisi olla dramaattisia vaikutuksia energiapuun saatavuuteen ja siten sähkön- ja lämmöntuotannon hintaan ja toimitus- ja huoltovarmuuteen. Vuonna 2025 suoraan metsästä lämpö- ja voimalaitoksiin siirtyvä energiapuu oli vain 6,3 % runkopuun hakkuukertymästä. Silti kaukolämmöstä yli 50 % tuotettiin bioenergialla.
Lisäksi korostamme, että Suomen ilmastotoimet tukeutuvat myös vuosien 2030 ja 2040 tavoitteiden osalta hiilen talteenottoon, johon ei ole panostettu riittävästi. Kuluvalla hallituskaudella hiilen talteenottoon varattiin rahoitusta 140 miljoonaa euroa, mutta myöhemmin rahoitusta leikattiin selvästi. Äskettäin (9.9.) päättynyt tarjouskilpailu tarjosi rahoitusta lopulta n. 26,6. miljoonalla eurolla kolmelle hiilidioksidin talteenottohankkeelle, Koko rahoitus suuntautui sähköpolttoaineiden tuotantoon, mikä ei välttämättä vähennä Suomen omia päästöjä.
Pidämme ansiokkaana kertomuksen lopussa esitettyä osiota päästövähennys-kustannuksista ja ilmastopolitiikan kustannustehokkuudesta. Suomen julkisen talouden tilanne korostaa ilmastopolitiikan kustannustehokkuuden merkitystä entisestään.
Bioenergia ry
Harri Laurikka
toimitusjohtaja
Lisätiedot: harri.laurikka@bioenergia.fi / 040 1630 465