Asia:  VN/30637/2026 

 

Lausunnonantajan lausunto 

Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään. 

Bioenergia ry kiittää lausuntopyynnöstä. 

 

Yleisesti jakeluvelvoitteen merkityksestä 

 

Jakeluvelvoite on laajasti tunnustettu Suomen liikenteen ja taakanjakosektorin tärkeimmäksi politiikkatoimeksi päästöjen vähentämiseksi ja liikenteen fossiilisten siirtymän edistämiseksi. Bioenergia ry pitää tärkeänä, että jakeluvelvoitteen johdonmukaisuus ja ennustettavuus säilyy hyvänä. 

Nyt esitetty jakelijoita koskeva liikenteen ylitäyttö ja ristiintäyttö liikenne- ja lämmitysvelvoitteen kesken on kuitenkin sellainen jousto, joka on perusteltua nykyisessä tilanteessa. 

Lausuntoluonnoksessa esitetään kuitenkin muutoksia, joita emme kannata.

 

B osan raaka-ainerajoitusta tulisi arvioida uudestaan 

 

Bioenergia ry ei kannata sitä, että jakeluvelvoitelakiin säädetään tässä vaiheessa enimmäisraja lain liitteen B osassa tarkoitetuista raaka-aineista tuotetuille biopolttoaineille ja biokaasulle. Tätä rajoitusta ei tulisi toimeenpanna kiireessä. Mahdollisia muutoksia on tulossa komission delegoidun asetuksen myötä, mutta mahdollisesti myös osana odotettua RED4 esitystä vuonna 2027.  

Korostamme myös, että esityksen mukainen enintään 1,7 prosenttia polttoaineiden energiasisällöstä koskee REDn mukaisesti jäsenmaata, ei jakelijoita. 

Esitämme, että työ- ja elinkeinoministeriö arvioi perusteellisesti millä tavoin tämä jäsenmaata liikenteen tavoitteiden raportoinnissa koskeva rajoitus olisi parhaiten säädettävissä, jotta se ei muodosta rajoitteita innovoinnille.  

Näkemyksemme mukaan 1,7 prosentin rajoitus on tiukka, kun huomioidaan direktiivin liitteeseen tehdyt viimeisimmät päivitykset, jotka monipuolistavat raaka-aineita käytetyistä öljyistä ja eläinrasvoista eräisiin viljelykasveihin.  Näiden raaka-ainelisäysten ja sen myötä lisääntyneen saatavuuden vuoksi komissio tullee antamaan delegoidun asetuksen enimmäisosuusrajan nostamiseksi.  Komissio on kuitenkin todennut, että delegoidun asetuksen antaminen vie aikaa, koska monta lainsäädäntöhanketta on käynnissä. Siksi komissio on rohkaissut jäsenvaltioita tarkistamaan rajoituksen tasoa kansallisissa järjestelmissään ja hakemaan korotukselle hyväksyntää komissiolta.  

Liitteen B osan enimmäisosuusraja voisi lisäksi muodostua pullonkaulaksi uusien B osan raaka-aineiden, kuten välikasvien, kehittämiselle ja käyttöönotolle, mikäli niille ei nähdä riittävää markkinaa. Korkeampi enimmäisosuusraja antaisi jakelijoille myös enemmän joustavuutta velvoitteen täyttämisessä.   

Näin ollen ehdotamme, että mikäli ministeriössä nähdään kiire asettaa raja, tulisi se asettaa koskemaan kaikkea jakelua yhteenlaskettuna ja mahdollistaa jakelijoiden välinen siirtokauppa. Enimmäisosuusrajan tulisi olla ehdotettua korkeampi- Esitämme rajaksi 4 prosenttia. Koska kyseessä on enimmäisosuusraja, se ei estä esimerkiksi A-osan raaka-aineiden käyttöä jakelijan niin päättäessä, joten korkeamman rajan esittäminen on vähäriskinen. 

 

Ylitäytön ja ristiintäytön rajojen keventäminen  

 

Lausuntoluonnoksen mukainen yli- ja ristiintäytön korotus 100 %:iin auttaisi jakelijoita toimimaan joustavasti ja kustannustehokkaasti nykyisessä poikkeuksellisessa toimintaympäristössä. On hyvä muistaa, että jousto ei heikennä vuoden 2030 tavoitteen saavuttamista eikä ympäristötavoitteita, vaan tarjoa välivuosien ajaksi joustavuutta. 

 

Suomen taakanjakosektorin tavoitteisiin mieluummin vahvalla jakeluvelvoitteella kuin päästöyksiköiden ostoilla 

 

Taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen 2030 mennessä näyttää edelleen hyvin haasteelliselta.  

EU:n 55-valmiuspaketin myötä Suomen taakanjakosektorin (mm. liikenne, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja rakennusten erillislämmitys) päästövähennysvelvoite nousi 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tiukentuvien tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tulee vähentää taakanjakosektorin päästöjä nopeammassa tahdissa, myös liikenteessä. Ilmastopaneeli arvioi lokakuussa, että: ”Liikenteen päästökehitys ei ole toivotulla uralla”  (Lähde: Ilmastopaneelin lausunto Valtiovarainvaliokunnalle vuoden 2027 talousarviosta. 13.10.2026. https://ilmastopaneeli.fi/hae-lausuntoja/he-175-2026-vp-hallituksen-esitys-eduskunnalle-valtion-talousarvioksi-vuodelle-2027-4/ ). Paneeli on myös todennut Talousvaliokunnalle 6.10.2026 antamassaan lausunnossa (https://ilmastopaneeli.fi/hae-lausuntoja/k-19-2026-vp-ilmastovuosikertomus-2026-3/) että toimenpideohjelma päästöjen vähentämiseksi on riittävämätön ja kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että jakeluvelvoitteeseen on tehty heikennyksiä.  

Taakanjakoasetuksen mukaisten vuotuisten päästökiintiöiden (AEA) osto on näkemyksemme mukaan viimesijainen vaihtoehto. Saksa osti vuonna 2025 AEAita muilta jäsenmailta saavuttaakseen taakanjakosektorin tavoitteensa. Saksan toiminta toimii ennakkotapauksena ja pakottaa epäsuorasti muut EU-maat noudattamaan sääntöjä ja kunnioittamaan asetettuja ilmastotavoitteita, eli ostamaan päästöoikeuksia muilta EU-jäseniltä, jos omat tavoitteet jäävät saavuttamatta. Taakanjakoasetuksen mukaan tulee vielä 8 %:n lisävelvoite seuraavalle vuodelle, jos tavoitteeseen ei pääse (eli kerrotaan päästötavoite 1,08:lla). Saksan kaupasta on syytä vielä todeta, että heidän ostohintansa ei kerro siitä, mikä markkinahinta tulisi olemaan 2030-luvun alussa tai olisiko yksiköitä aidosti myytäväksi. 
 
Lisätiedot: Hannes Tuohiniitty, hannes.tuohinitty@bioenergia.fi / 040 1948628 
 
Laurikka Harri 
Bioenergia ry