Ruotsissa puuenergiamarkkina etsii näkymää
Puuenergiamarkkina on kokenut puuenergian merkittävän hinnannousun myös Ruotsissa. Länsinaapurin tilanne on joiltain osin erilainen, mutta yhteisiäkin piirteitä on.
Ruotsin bioenergiajärjestö Svebio järjesti jo perinteeksi muodostuneen Fuel Market -seminaarin 30.9. Tukholmassa. Satakunta osallistujaa ympäri Ruotsia energiayhtiöistä ja muista puumarkkinoiden toimijoista tarkasteli sekä nykytilannetta että tulevaisuuden näkymiä.
Esityksissä todettiin metsäpolttoaineen hinnan nousseen jo osin kipurajan yli ja korostettiin tarvetta yhteisesti kehittää metsätähteiden parempaa hyödyntämistä sekä vähentää toimitusketjun hävikkiä. Ruotsissa puhutaan paljon biogeenisestä hiilidioksidista ja sen osalta nähdään jo kasvavaa kysyntäkilpailua, että kenelle hiilidioksidi on menossa.
Konsulttiyritys Sigholmin esitys herätti paljon keskustelua aiheesta, josta Ruotsissa ei vielä ole paljon puhuttu: bio-CHP:n korvautumisesta sähkökattiloilla ja hukkalämmöllä. Sigholm näkee sen mahdolliseksi merkittävässä määrin jo 2028-2035 välillä. Pienydinvoima ei ole Ruotsissa vielä noussut keskusteluun.
Tilaisuuden tallenne on vapaasti nähtävissä vielä toistaiseksi: Recording from Svebio’s Fuel Market Day 2024
Suomen CCUS-hankkeet esillä Baltic Carbon Forumissa
Bioenergia ry oli tänäkin vuonna esillä lokakuun alussa Vilnassa pidetty Baltic Carbon Forum (BCF) 2024 -tapahtumassa, jonka järjestelyistä vastaa BASRECCS ja taustalla tukea antaa myös Nordic Energy Research. Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja keskittyi erityisesti CCUS-teknologiaan. Osallistujia oli sekä yritysmaailmasta että tutkimuspuolelta ja hallinnosta. Suomesta oli muutama osallistuja. Esityksiä pitivät sekä tutkijat ja tutkimuslaitokset, että hankkeita valmistelevat yritykset.
Teemoista suurin oli hiilidioksidin varastointi sekä siihen liittyvä lainsäädäntö, teknologia ja hankevalmistelu. Myös hyödyntämistä tarkasteltiin sekä koko arvoketjun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Suomesta esityksen piti Jyväskylän yliopiston tutkija Ehsan Marzban ja Beryn Harri Laurikka (2023 esityksen piti samassa tapahtumassa Hannes Tuohiniitty). Laurikka esitteli Suomen CCUS-hanketilannetta ja nykyisen hankesalkun painottumista hyötykäyttöön.
Tapahtuman ohjelmaan ja esityksiin voi tutustua täällä.
EU:n metsäkatoasetus puhututti Kööpenhaminassa
Harri Laurikka Biomass Power On -tapahtumassa.
Bioenergia ry oli puhumassa myös Fortes Median Kööpenhaminassa järjestämässä Biomass PowerON -yritystapahtumassa 9.-10.10. Tapahtuma järjestettiin kuudetta kertaa ja esillä olivat biomassan energiakäytön ja biopolttoaineiden näkymät varsin laajasti teknologioista uusimpaan sääntelyyn ja markkinanäkymiin. Beryn esitys käsitteli EU:n 2030-luvun energia- ja ilmastolainsäädäntöä bioenergiasektorin näkökulmasta. Runsaasti keskustelua herätti esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus, jota käsiteltiin useassa puheenvuorossa.
Tapahtumassa oli Suomesta myös Valmetin (Elisa Mansikkamäki), Fortumin (Saku Kummunsalo) ja Afryn (Sami Pastila) esitykset. Myös esimeriksi Ruotsin sisarjärjestö Svebio tarjosi ajankohtaiskatsauksen. Bioenergy Europelta kuultiin hiilenpoistojen sertifiointikehikkoa (CRCF) käsittelevä esitys. Myös maailman bioenergiajärjestöltä (WBA) kuultiin ajankohtaiskatsaus.
Satamien rooli hiilidioksidin kuljetuksien mahdollistajana keskustelussa Tallinnassa
Bioenergia ry osallistui lokakuussa Tallinnassa järjestettyyn Baltic Ports for Climate Conference -tilaisuuteen 29.-30.10.2024. Tilaisuudessa puhuttiin satamien ja meriliikenteen näkymistä vihreässä siirtymässä. Aiheina olivat mm. energiasiirtymä, merituulivoiman kehitys, meriliikenteen uudet vaihtoehtoiset polttoaineet sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Paneelissa keskustelivat Staffan Forsell (Stockholms Hamnar), Evita Gosa (SCHWENK Latvija), Steen Harding Hintze (Greenport North), Erika Laajalahti (Bioenergia ry) ja Michal Wendolowski (Bellona Europa).
Beryn Erika Laajalahti osallistui Bellona Europan moderoimaan paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli satamien rooli hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin arvoketjun mahdollistajana. Teema on ajankohtainen myös suomalaisten hankkeiden näkökulmasta. Satamat ovat keskeisessä roolissa, kun hiilidioksidia viedään pysyvään varastoon. Yhteistyö ja tiedonjakaminen eri sektoreiden välillä on avainasemassa toiminnan ja infrastruktuurin kehityksessä.
Pääkuva Baltic Carbon Forumista.