Alkuvuosi oli Suomessa poikkeuksellisen kylmä. Tammi-helmikuussa sähkön ja lämmön yhteistuotanto oli suuressa roolissa kohonneen energiantarpeen kattajana. Tämä näkyi selvästi polttoaineiden käytössä. Biomassan osuus yhteistuotannon polttoaineista oli 60 %.
Helsingissä tammikuu oli 7,6 astetta ja helmikuu 6,7 astetta kylmempi kuin edellisenä vuonna. Sodankylässä vastaavat luvut olivat 8,6 ja 9,5 astetta. Vuosien 1991-2020 keskiarvoonkin verrattua alkuvuonna oli kylmempää. (Lähde: Ilmatieteenlaitos 2026)
Sähköntuotannossa sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus alkuvuoden sähköntuotannosta oli keskimäärin 27 % ja yksittäisinä päivinä selvästi tätä korkeampikin. Osuus on viime vuosina ollut laskussa, mutta oli nyt merkittävästi korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna (2025: 18 %).
Bioenergiaa käytettiin 29 % enemmän kuin edellisenä vuonna ja 18 % enemmän kuin vuosien 2020-2025 tammi-helmikuussa keskimäärin. Myös muiden polttoaineiden käytössä sähköntuotannossa nähtiin merkittävää kasvua: esimerkiksi maakaasua käytettiin peräti 92 % enemmän kuin vuosien 2020-2025 tammi-helmikuussa keskimäärin. Turvetta käytettiin 6 % enemmän kuin 2020-2025 keskimäärin. Biomassan osuus yhteistuotannon polttoaineista laskikin 60 %:iin (vuosi 2025: 73 %).
Kylmissä jaksoissa Suomen sähköjärjestelmä nojaa edelleen vahvasti polttoaineisiin, joista puu on merkittävin ja pääasiassa kotimainen uusiutuva energianlähde. Samalla tuotetaan leijonanosa suomalaisten pakkasessa kaipaamasta lämmöstä. Tämä on syytä pitää mielessä, kun seuraamme tämän hetken uutisia Persianlahdelta, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Vielä vuonna 2025 Suomessa oli huippukuormituskaudella sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteettia noin 2 760 MW kaukolämmön tuotannossa ja 1 750 MW teollisuudessa. Sähköjärjestelmän kannalta tärkeä kysymys on, mitä tälle kapasiteetille tapahtuu. (Lähde: Energiateollisuus 2026)
Kaukolämmön kysyntä on huippukulutuksen aikaan samaa suuruusluokkaa kuin sähkön kysyntä, vaikka vuositasolla sähkön kysyntä on merkittävästi kaukolämmön kysyntää suurempaa. Kaukolämmöllä, sähköllä ja puulla tuotettiin yhteensä 73 % asuin- ja palvelurakennusten lämmöntarpeesta vuonna 2024. Puun osuus kaukolämmön tuotannosta vuonna 2025 oli hieman yli puolet. (Lähde: Energiateollisuus 2026)
Puuenergia on Suomen suurin uusiutuvan energian lähde. Sillä tuotettiin lähes kaksi kolmannesta uusiutuvasta energiasta vuonna 2024. (Lähde: Tilastokeskus 2025)
Pidemmän ajan trendinä puupolttoaineiden kulutus lämpö- ja voimalaitoksissa on laskemassa. Luonnonvarakeskus julkaisi 20.3. vuoden 2025 ennakkotiedot puun energiakäytöstä. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa väheni viisi prosenttia. Käyttö väheni jo viidettä vuotta peräkkäin, joten kyse ei ole enää vuosittaisesta vaihtelusta. Suurin muutos oli metsähakkeen käytössä, joka supistui 13 prosenttia edellisvuodesta. Metsähakkeen käytön Ukrainan sodasta syntynyt käyttöhuippu on nyt ohitettu ja käyttö oli alimmalla tasollaan sitten vuoden 2021. Samalla metsäteollisuuden sivutähdepuun tilapäisesti laskenut osuus polttoaineista on kääntynyt uudelleen nousuun, ja oli 50 % vuonna 2025.
Lisätiedot: Harri Laurikka, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, puh. 0401630465, harri.laurikka@bioenergia.fi