Bioenergia ry näkee tärkeänä ja perusteltuna happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentämisen strategian sekä toimintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet. Haittojen ennaltaehkäisy ja estäminen on mahdollista tehokkaasti vain valuma-aluekohtaisesti ja maakuntatason toimin. 

 

Strategiassa todetaan, että happamuusriskeihin liittyvät periaatteet ja toimintatavat tulee sisällyttää alueidenkäytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen. Linjaus on kannatettava, mutta vaatii tuekseen konkreettisempia kirjauksia ja keinovalikoimaa, alueidenkäytön suunnittelun tueksi, jotta riskialueita koskeva tieto voitaisiin käyttää ohjauksena kaavoituksen ja lupamenettelyjen osaksi. Aiemmasta strategiasta, ”Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020”, puuttuivat ehdotukset kustannustehokkaista, kuormitusta ehkäisevistä menetelmistä sen lisäksi, että niiden käyttöönotolla on jatkuvia haasteita. Siinä ei tunnistettu riittävästi eri maankäyttömuotojen vaatimaa kuivatustarvetta. Uudistetussa strategiassa olisi voitu rohkeammin tuoda esiin, miten näihin tunnistettuihin haasteisiin on kenties jo pyritty vastaamaan tehokkaammin? 

 

Bioenergia ry:n mielestä maakuntien alueidenkäytön suunnittelu ja mahdollisuudet olisi voitu tuoda vielä paremmin strategian toteutuksen keinoina esiin. Alueidenkäyttölain mukaan maakuntakaava ohjaa alemman asteista kaavoitusta ja maankäyttöä vaikuttaen mm. ympäristöluvitukseen. Se on jo valmiiksi valuma-aluetason väline, jolla strategialuonnoksessa esitettyjä tavoitteita voidaan edistää. Maakuntakaavalla on tärkeä rooli suurten kokonaisuuksien ja maakunnallisesti merkittävien infrastruktuuri- ja elinkeinoalueiden suunnittelussa. Maakuntien liitot tuleekin lisätä mm. toimenpiteen TP 5.1 avaintoteuttajatahoihin. 

 

Osassa maakuntia, joissa happamia sulfaattimaita esiintyy, on uusissa kaavoissa pyritty jo ottamaan huomioon nämä riskialueet mm. turvetuotantoon soveltuvien alueiden maankäytössä. Turvetuotantoon soveltuville alueille on tehty valuma-aluetasoisia vesistövaikutusselvityksiä, joissa sulfaattimaat ovat olleet yhtenä keskeisenä tekijänä mukana, ja sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on vaikuttanut siihen, mille alueille maakuntakaavassa on osoitettu turvetuotantoon soveltuvien alueiden kaavamerkintöjä. Turvetuotantoon soveltuville alueille on esim. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2025:ssä annettu suunnittelumääräys: ”suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa”. Varsinkin mustaliuskealueet tunnetaan vajavaisesti, ja niitä saattaa esiintyä sisämaassakin. Ne tulisi ottaa paremmin huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eri tasoilla, mutta tämä tarvitsee lisää ohjeistusta. 

 

Elinkeinoelämän näkökulmasta on tärkeää, että happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden haittojen ehkäisyä tuetaan tietoisuutta lisäämällä sekä selkeillä ja toimijoita motivoivilla kannustimilla. Yrityksillä ja maanomistajilla tulee olla käytettävissä keinoja, jotka tekevät ympäristöriskien ennaltaehkäisystä aidosti kannattavaa ja ennakoitavaa.  Pidämme tärkeänä, että toimenpiteessä TP 2.1. mainittu jo olemassa oleva aineisto, joka liittyy happamien sulfaattimaiden riskikarttojen laadintaan, työstetään valmiiksi ja julkaistaan avoimessa karttapalvelussa sekä avoimessa paikkatietorajapinnassa.  

 

Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen ehkäisyssä korostuvat erityisesti tarve ajantasaisille, julkisille, kattaville ja riittävän tarkoille paikkatietoaineistoille, selkeille ja yhtenäisille suunnittelu- ja lupamenettelyjen ohjeille, valuma-aluetasoisen kokonaisohjauksen vahvistaminen sekä riskialueiden tunnistamisen ja vaikutusten arvioinnin systematisointi osaksi suunnittelua. 

 

Laurikka Harri 

Bioenergia ry 

 

Salo Hannu 

Bioenergia ry