Euroopan komissio julkaisi 17.7. odotetun energiapakettinsa, jonka merkittävin osio on lainsäädäntöesitys EU:n päästökaupan uudistamisesta 2030-luvulle. Paketissa julkaistiin myös erillinen sähköistämissuunnitelma, joka ei ole varsinainen lainsäädäntöesitys.
Osana pakettia julkaistiin myös sähköistämissuunnitelma, jossa EU pyrkii nostamaan sähkön osuuden EU:n loppuenergiankäytöstä 46 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä (nyt 23,4 %). Ehdotukset perustuvat aiemmin hyväksyttyyn EU:n ilmastolain päivitykseen, jossa EU päätti vähentää päästöjä Euroopan Unionin sisäpuolella vähintään 85 % vuoteen 2040 mennessä.
Päästökauppaan liittyvien jatkoneuvottelujen tiedetään muodostuvan vaikeiksi, sillä EU:n jäsenmaat ja sektorit ovat erimielisiä siitä, mitä järjestelmän kehittämiseksi tulisi tehdä. Iso jäsenmaiden joukko on ollut kannattamassa päästökaupan vesittämistä, kun taas esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat kannattaneet järjestelmän perusasennon säilyttämistä.
Bioenergiasektorin näkökulmasta keskeistä on, että markkinaehtoinen päästökauppa säilyy Euroopassa ilmastopolitiikan keskeisenä työkaluna ja että eri energialähteitä ja -teknologioita käsitellään tasapuolisesti.
”Ilmastotavoite on äskettäin EU:ssa päätetty. Nyt keskustelun pitää fokusoitua tavoitteen kustannustehokkaaseen toimeenpanoon, jossa otetaan huomioon energiajärjestelmän toimivuus kaikissa olosuhteissa. Kun energiajärjestelmä sähköistyy, uusiutuvan bioenergian viisas hyödyntäminen voi tukea kehitystä. Sitä ei tule työntää samaan pakettiin fossiilisen energian kanssa”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.
Bioenergia ry katsoo, että Euroopassa kestäväksi todennetun bioenergian tuotanto ja käyttö tulisi soveltuvin osin mahdollistaa. Euroopassa on hyvin erilaisia olosuhteita jäsenmaissa ja alueilla, ja parhaiden ratkaisujen valinta tulisi jättää yritysten arvioitavaksi. Lainsäädännössä ei tulisi pyrkiä valitsemaan voittavia teknologioita, vaan keskittyä siihen, kuinka teknologiat edistävät erilaisia tavoitteita (ilmasto, luonto, energiaomavaraisuus, resilienssi).
Tuore ehdotus esittää myös, että komissio alkaa tulevaisuudessa päästöoikeuksia huutokauppaamalla tietyin ehdoin ostaa sertifioituja hiilenpoistoja esimerkiksi biogeenistä hiilidioksidia talteenottavista ja varastoivista hankkeista. Tällä pyritään siihen, että luonnon hiilinielujen lisäksi Eurooppaan syntyisi teknologiaan perustuvia hiilinieluja, joilla voitaisiin kompensoida vaikeimmin vähennettäviä päästöjä.
”Olemme tyytyväisiä, että ehdotukseen on nyt yhdistetty pysyvien hiilenpoistojen edistäminen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, vaikka esityksessä on myös ongelmallisia rajauksia: esimerkiksi biohiilellä tuotetut pysyvät hiilenpoistot eivät kelpaa. Toivottavasti näitä vielä korjataan jatkoneuvotteluissa”, Laurikka jatkaa.
Komissio ei esitellyt vieläkään varsinaista lämmitys- ja jäähdytyssektoria koskevaa strategiaa, vaikka sitä on valmisteltu useita vuosia. Lämmityssektori on Euroopan ”iso fossiilinen elefantti” ja sen syömisessä tarvitaan useita ratkaisuja. Siksi on hyvin valitettavaa, että komissio ei ole sisällyttänyt bioenergiaa osaksi valmistelussa olevaa lämmityksen huutokauppamallia.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Harri Laurikka, harri.laurikka@bioenergia.fi, 040 1630 465