Suomella on hyvät edellytykset olla ensimmäisten joukossa hiilineutraali 2030-luvun lopulla. Bioenergian käytön hallitulle lisäämiselle 2020-luvulla on kasvunvaraa edelleen. Suomen energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja markkinaehtoista, ja ohjauksen pitää keskittyä päästöihin, ei yksittäisiin energialähteisiin.

Valtioneuvosto julkaisi 28.2.2019 kaksi Suomen tulevan ilmastopolitiikan kannalta tärkeää tutkimusraporttia. PITKO-hankkeessa tarkasteltiin pitkän aikavälin päästökehitystä ja erilaisia polkuja Suomelle kohti hiilineutraaliutta. MALULU-hankkeessa puolestaan arvioitiin maatalous- ja maankäyttösektorien ilmastopäästö- ja hiilinielukehitystä vuoteen 2050.

  • Kotimaisen energian käytön näkökulmasta hankkeiden tulokset olivat odotettuja: bioenergian käytön hallitulle kasvulle 2020-luvulla on edelleen tilaa. Kokonaisuutena Suomella on hyvät edellytykset pyrkiä ensimmäisten joukossa kohti hiilineutraaliutta 2030-luvun lopulla, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

PITKO-hankkeen mukaan Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden jopa ennen vuotta 2040, tarkastellusta polusta ja metsänielun epävarmuuksista riippuen. Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi päästöjä on merkittävästi vähennettävä nykytasolta ja samalla maankäyttösektorin hiilinielua on ylläpidettävä tai kasvatettava. Bioenergiaa tehdään Suomessa pääasiassa puunkäytön sivuvirroista fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaamiseksi.

Ohjauksessa keskityttävä päästöihin

Suomen ilmastopäästöt (pl. maankäyttösektori) olivat 55,5 Mt vuonna 2017. Nykytoimilla päästöt ovat vuonna 2030 noin 47 Mt ja PITKO-hankkeessa tarkastelluissa, EU:n päästötavoitteet toteuttavissa skenaarioissa noin 40–42 Mt.

  • Edettäessä kohti 2030-tavoitteita on tärkeää, että energiapolitiikkamme on riittävän pitkäjänteistä, ennakoitavaa ja markkinaehtoista. Energiamarkkinoiden ohjauksen tulee keskittyä päästöihin, ei yksittäisiin energialähteisiin. Se on paras tapa varmistaa energiajärjestelmän taloudellisuus ja huolto- ja toimitusvarmuus, kun päästöjä vähennetään, Laurikka jatkaa.

Bioenergia ry:n ÅF:llä teettämän selvityksen mukaan esimerkiksi energiaturpeen käyttö puolittuu nykytilanteessa noin 7 TWh:iin, jos päästöoikeus kallistuu vuoteen 2030 mennessä noin 30 euroon tonnilta ja tuotannon nettomääräinen kehitys on nykyisenkaltainen. Päästöoikeuden hinta on tällä hetkellä noin 22 €/tCO2. Erillistä kieltoa energiaturpeelle ei Bioenergia ry:n näkemyksen mukaan tarvita.

Hakkuiden rajoittaminen on tehotonta ja kallista

Maankäyttösektorin hiilinielu oli Suomessa 20,4 Mt (37 % päästöistä) vuonna 2017. MALULU-hankkeen skenaarioissa hiilinielu kasvaa merkittävästi (noin 30–43 Mt:iin) jo vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2040 hiilinielu on jo 39–85 Mt ja vuonna 2050 noin 50–110 Mt.

  • Jos metsien kasvunäkymiä tarkastellaan realistisista lähtökohdista, hiilinielun kehitys näyttää Suomessa varsin positiiviselta. Hiilinieluja tulee edistää Suomessa tarkasti harkituilla ja kohdennetuilla keinoilla. Hakkuiden kategorinen rajoittaminen olisi hyvin vaikea toteuttaa käytännössä. Se olisi myös tehoton ja kansantaloudelle kallis keino, koska biotalouden tuottama arvonlisä on niin suuri ja puun tuonti kasvaisi, Laurikka sanoo.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta linjasi joulukuussa 2018, että Suomeen valmistellaan kokonaisvaltainen maankäyttösektorin nielupolitiikka. Suomen hiilinieluja kasvatetaan pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.

Lisätietoa: toimitusjohtaja Harri Laurikka, puh. 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi