EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) osana julkistettiin 20.5.2020 EU:n biodiversiteettistrategia, joka koskee mm. kaikkia vesistöjä, metsiä ja turvemaita. Metsätalousmaana Suomea kiinnostaa etenkin metsää ja niiden käyttöä koskevat kirjaukset. Vaikka strategia itsessään ei olekaan sitovaa lainsäädäntöä, se ohjaa tulossa olevaa sitovaa uutta lainsäädäntöä ja sen valmistelua.

Bery julkaisi strategiasta tuoreeltaan tiedotteen ja jäsenille lähetettiin pika-analyysi osana Sisätietoa toukokuun lopussa. Kesäkuun aikana biodiversiteettistrategia on ollut eri ministeriöiden jaostokäsittelyissä, kun Suomen kantaa strategiaan on muodostettu. Strategiaan esitettiin poikkeuksellisen pitkä ympäristöministeriön laatima kantaluonnos, joka keräsi myös erittäin runsaasti kommentteja ja on ollut intensiivisessä keskustelussa myös poliittisella tasolla (ks. YM:n tiedote).

Keskeisiä keskusteluun nousseita kysymyksiä olivat Suomen asema strategian toimeenpanossa suhteessa muihin jäsenmaihin, päätäntävalta eri toimenpiteistä sekä biodiversiteettistrategian suhde myöhemmin (2021) esiteltävään metsästrategiaan. Metsäasiat ovat perinteisesti kuuluneet jäsenmaiden päätäntävaltaan. Ympäristökysymykset ovat EU:n päätäntävallassa ja metsiin liittyvät ympäristökysymykset (esim. LULUCF-asetus) ovat olleet jaetussa päätäntävallassa. Strategia sisältää mm. vahvoja kirjauksia jäsenmaiden sekä tiukasti että vähemmän tiukasti suojelluista aloista sekä alueiden ennallistamisesta.

Bioenergia ry kommentoi Suomen kantaan mm. seuraavia asioita:

  • Koska strategian toimenpiteistä ei esitetty mitään vaikutusarvioita, ei voida tehdä suoraviivaista johtopäätöstä, että strategia olisi automaattisesti Suomen etujen tai hallitusohjelman mukainen. Toimeenpanossa vaikutusarvioiden puuttuminen tulee ottaa huomioon.
  • EU:n tulisi edistää monimuotoisuutta myös rajojensa ulkopuolella ja tavoitella hyvää panos-tuotos -suhdetta, ei suunnata toimenpiteitä ainoastaan omalle alueelleen.
  • EU-maiden välisessä taakanjaossa tulisi ottaa huomioon maiden erilainen lähtötilanne tiukasti suojeltujen, suojeltujen ja ennallistettujen pinta-alojen suhteen. Suomen tulisi lähteä sen vuoksi siitä, että sitä koskevien toimien osalta lähtökohtana on näistä syistä oltava toimien vapaaehtoisuus eli kansallisesti tehtävät ratkaisut. Strategian toimeenpanossa tulisi Suomen osalta tunnistaa ja tunnustaa esimerkiksi METSO- ja HELMI-ohjelmat.
  • EU:n tulee priorisoida kestäviä energiaratkaisuja ml. kestävää bioenergiaa. Äskettäin sovittu uusiutuvan energian direktiivi ja sen toimeenpano 2021-2030 on tässä hyvä työkalu, mikä voitaisiin todeta myös Suomen kannassa.
  • Strategiassa käytetty termi ”kokonaisten puiden energiakäytön minimointi” on epäselvä. Se voi olla Suomen energiasektorille ongelmallinen, koska voi kattaa järeän puun lisäksi myös harvennuspuun, pienpuun sekä pienkäytön runkopuun kokonaisuudessaan. Energiapuuhun liitetyt uudet toimet tulisi keskittää sen sijaan lahopuun lisäämiseen ja muuhun talousmetsien luonnonhoitoon.
  • Biodiversiteettistrategiassa ei tule linjata metsästrategiaan liittyviä asioita.

Komission ehdotusta lukiessa kannattaa muistaa, että kaukolämmön tuotannon irtautuminen fossiilista esimerkiksi Baltiassa toteutuu ennen kaikkea runkopuun avulla. Komission ehdotuksella halutaan myös suojella kaikkia aarniometsiä ja vanhoja metsiä. Tässä yhteydessä on tärkeää käyttää jo vakiintuneita määritelmiä, eikä keksiä uusia. “Closer-to-nature – forestry” on uusi käsite, jonka sisältö ja merkitys voi vaihdella maittain.

Strategia painottaa kestävyysvaatimuksia, mikä tietysti on johdonmukaista. Biodiversiteettistrategia ei tunne kestävän metsätalouden käsitettä eikä muita kestävyyskäsitteitä, kuten taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.

Komissio aikoo tehdä vuoden loppuun mennessä arvion bioenergian kysynnästä ja tarjonnasta EU-tasolla ja maailmanlaajuisesti. Arvion perusteella komissio päättää tulisiko vuonna 2018 sovittu uusiutuvan energian direktiivi avata biomassan kestävyyskriteerien osalta vuonna 2021 vai ei. Tämä aiheuttaa helposti epävarmuutta markkinoilla, ja Bery on suhtautunut kielteisesti RED2-direktiivin avaamiseen näin pian sen sopimisen jälkeen ja toimeenpanon ollessa täysin kesken – myös keskustelussa EU:n 2030-tavoitteen kiristämisestä.

Lisätiedot: Harri Laurikka, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi ja Tage Fredriksson, 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi