Tuoreen Afryn ja Luonnonvarakeskuksen tekemien selvitysten mukaan turpeen ja kivihiilen korvaaminen toteutuu huomattavalta osin puulla. Turpeen korvaamiselle on olemassa useita toisiaan täydentäviä ratkaisuja, mutta puu on ainakin tällä vuosikymmenellä tärkein.  

Selvityksessä muutosskenaariot perustuvat vuoden 2019 tietoihin. Vuonna 2020 toimintaympäristö on selvästi muuttunut suuntaan, jossa kotimaisen metsähakkeen kysyntänäkymä on alentunut.

Metsäteollisuudessa on päätetty lopettaa kaksi paljon puuta ja turvettakin käyttävää tehdaskokonaisuutta sekä rakentaa yksi iso sellutehdas, joka tuottaa enemmän sähköä, lämpöä ja kuorta kuin mitä se käyttää. Viime vuonna energiaturpeen käyttö aleni vuoteen 2019 verrattuna 25 prosenttia 11,8 TWh :iin, josta osa voidaan kirjata lämpimän talven ansioksi. Myös kivihiilen käyttö väheni 22 prosenttia. Kaukolämmön tuotannossa puupolttoaineiden ja maakaasun käyttö kasvoivat merkittävästi samalla, kun erityisesti kivihiilen – mutta myös energiaturpeen – käyttö pieneni. Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö vuonna 2020 kuitenkin laski noin 6 % ja osuus energiankulutuksesta säilyi ennallaan. (Lähde: Tilastokeskus 2021). Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa säilyi lähes ennallaan n. 7,5 miljoonassa kuutiometrissä. Kotimaisen hankinnan osuus tästä oli kuitenkin enää vain 5,8 miljoonaa kuutiota.

Skenaariot eivät myöskään huomioi pelletin käytön (2020: 427 000 t eli n. 1,7 TWh) kasvun mahdollisuuksia eikä muiden biopohjaisten jäteluonteisten polttoaineiden kasvavaa käyttöä. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin uusiutuvaa energiaa yli 4 TWh kierrätyspolttoaineilla ja purkupuulla.

Kotimaisen hakkeen tarjontaan voidaan vaikuttaa nykyisellä Kemera-lainsäädännöllä ja sen kehittämisellä. Hallituksen puoliväliriihessä (29.4.) linjattiin, että kotimaisen kestävän energiapuun saatavuutta edistetään muun muassa hankintaketjuja ja logistiikkaa vahvistamalla ja että uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että selvitetään pienpuun keruutuen säilyminen osana järjestelmää vaikutusarvioiden pohjalta. Kotimaisen hakkeen käytön lisäämiseksi tarvitaan ripeitä toimia häiritsemättä muuta puukauppaa. AFRY:n mallinnustuloksienkaan perusteella rajallisten ainespuumäärien päätyminen energiantuotantoon ei vaikuta merkittävästi metsäteollisuuden puun saatavuuteen eikä teollisuuspuun hintoihin.

Sujuva puupolttoainehuolto ei vaadi vastaavia huoltovarmuusvarastoja kuin turvetuotanto, koska korjuuta voidaan tehdä lähes ympäri vuoden kuten ainespuun korjuussakin. Käyttö on kuitenkin kausiluonteista ja vaatii toimiakseen kaupallisesti toimivan terminaaliverkoston, joka voi huolehtia kaupunkien energiahuollosta eri tilanteissa. Terminaaliverkoston kasvattaminen vaatii yhteiskunnalta lisää huomiota maankäytön suunnittelussa ja luvituksessa. Polttoainehuoltoa ajatelleen on tärkeää ottaa huomioon myös tuontipuun kasvanut merkitys huolto- ja toimitusvarmuuden kannalta.

Lisätiedot: Tage Fredriksson, toimialapäällikkö,  Bioenergia ry, 040 511 2246, tage.fredriksson(a)bioenergia.fi