Bioenergia ry kiittää Energiavirastoa toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohjeen luonnoksesta ja haluaa nostaa esille joitain kohtia ohjeesta ja tarvetta niiden muuttamiselle tai täsmentämiselle, jotta toiminnanharjoittajat voivat olla varmoja tulkintojen johdonmukaisuudesta.
Yksinkertaistetut kansalliset todentamisjärjestelmät mukaan ohjeisiin
Kestävyyslainsäädäntöön ei tehty lisäyksiä yksinkertaistetuista todentamismenetelmistä pienemmille kiinteitä biomassoja polttaville laitoksille, vaikkakin ”RED III -direktiivi mahdollistaa yksinkertaistettujen kansallisten todentamisjärjestelmien käyttöönoton laitoksille, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on 7,5–20 MW”. Aiheesta käytiin keskustelua eduskuntakäsittelyn yhteydessä ja mietinnössä aiheeseen kiinnitettiin huomiota lausumalla: ”Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että mahdollisuutta yksinkertaistettujen todentamisjärjestelmien käyttöönottoon selvitetään. …Talousvaliokunta korostaa myös, että Energiavirastolla on jo nyt varsin laaja harkintavalta päättää, kuinka usein toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä on todennettava ja kuinka usein laitoskäyntejä on tehtävä ilman tarvetta tehdä lainsäädäntöön muutoksia.
Energiaviraston toiminnanharjoittajan ohjeen luonnoksessa yksinkertaistettuja menetelmiä ei ole kuitenkaan vielä esitetty.
Esitämme, että kevennetyt menetelmät huomioitaisiin Energiaviraston ohjeissa ja niissä todella huomioitaisiin selkeitä kevennyksiä ensi kertaa kestävyyslainsäädännön piiriin tuleville yrityksille.
Näitä olisivat muun muassa:
1. Kevennykset ulkopuolisen todentamisen tarpeeseen ja laajuuteen (1–5 vuoden välein
riskiperusteisesti)
2. Kevennykset ulkopuolisen todentajan laitoskäyntien tiheyteen (1–5 vuoden välein
riskiperusteisesti)
3. Ryhmätodennuksen mahdollistaminen
4. Energiaviraston uuden järjestelmän ja muutoshakemuksen hyväksymismaksujen
kohtuullistaminen
Tekstikohtia koskevat kommentit
Sivu 5. Plantaasin määritelmä
Kiinnitämme huomion plantaasin määritelmään kohdassa 27 ja haluamme korostaa, että määritelmä juontaa metsäkatoasetuksesta. Siitä johtuen on tärkeää huomata tulkinnassa, että kestävyyskriteerejä tarkasteltaessa plantaasimääritelmä koskee monimuotoisen metsän muuttamista. Siten pellolla viljeltyjen lyhytkiertolajien käyttö kestävinä raaka-aineina ei ole määritelmän mukaista plantaasimetsätaloutta. Tämä tulisi selventää ohjeessa.
Sivu 24. Suppea kestävyysjärjestelmä
Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä on aina lähtökohtaisesti laaja kestävyysjärjestelmä, mutta Energiavirasto voi katsoa toiminnanharjoittajan toiminnan luonteen ja laajuuden perusteella kestävyysjärjestelmän suppeaksi.
Tapauskohtainen tarkastelu voi eriarvostaa saman toimialan yrityksiä, jos osa tulkintaerojen takia pääsee suppeaan järjestelmään ja osa ei.
Olisi selkeämpää tehdä esitetyistä esimerkeistä selkeitä ehtoja automaattisesti suppeaan järjestelmään päätymiselle. Loppuun voisi lisäksi lisätä Energiaviraston harkintaan perustuva kohta esim. ”Muut toimijat, jotka toimintansa luonteen ja laajuuden perusteella asettuvat suppeaan järjestelmään”. Tämän suuntainen muutos lisäisi ohjeistuksen selkeyttä ja yksiselitteisyyttä.
Sivu 35-36 Järeä puu
Kohdassa esitetään, että ” Mikäli laitokseen sovelletaan …kasvihuonekaasupäästövähennyskriteeriä, tulee kokopuu- tai rankahake eritellä tarvittaessa Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisesti luokkiin 21.10.21 (pienpuu) ja 20.10.22 (järeä puu).” Järeän puun määritelmää ei kuitenkaan esitetä edes viittauksilla muihin lähteisiin, kuin Tilastokeskukseen, joka ei määrittele järeää puuta. Kestävyyslaki ja HE 37/2025 eivät tunnista järeää puuta. Luken puun laaturaportti viittaa järeän puun osalta ” joka ei kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi”.
Emme pidä erittelyä kestävyyslain mukaisessa soveltamisessa tarpeellisena, koska kasvihuonekaasuvaatimus pitää laskea riippumatta onko kyseessä pieniläpimittaisempi vai järeämpi puu. Emmekä pidä ylipäänsä rajauksen tekemistä mahdollisena ilman määritelmää siitä, että mikä on järeää puuta. Rajauksen käytöstä tulisi nähdäksemme siis luopua, myös viittauksessa sivulla 109
Jos rajaus on perusteltua kestävyyden osoittamisen osalta esimerkiksi tuontipuussa, tulee siirtymäaika sen osoittamiselle asettaa, koska erittelyä ei ole tehty ja rangan kiertoaika hakkuusta polttoon saattaa kestää 2-3 vuotta.
Sivu 45, Turvemaiden kuivattaminen
Kohdassa tulisi tuoda selvästi esille kestävyyskriteerityöryhmän esittämä, että kyse on uudisojituksista, ei olemassa olevien kuivatusojien kunnostuksesta. ” Suomessa tällä tarkoitettaisiin tammikuun 2008 jälkeen uudisojitettua turvemaata tai suota” On huomattava, että turvemaiden kuivatuksesta ei ole kattavaa rekisteriä. Sivulla 57 viitataan polttoainetoimittajaan, mutta Energiaviraston tulisi lakivarmuuden turvaamiseksi esittää esimerkkejä, millä tavoilla toiminnanharjoittaja voi osoittaa turvemaan ensikuivatuksen tapahtuneen aikaisemmin, kuin 2008, varsinkin kun luonnoksessa edellytetään näiden alueiden eriyttäminen hankinta-alueesta tarkempaa tarkastelua varten (s.60)
Sivu 52, kestävyyskriteerien vaatimuksien tarkennus
Kappaleessa esitetään, että ”Kestävyyslaki siis edellyttää, että metsäbiomassan hankinnassa otetaan huomioon maaperän laatu ja metsän biologinen monimuotoisuus välttämällä muun muassa avohakkuita, kantojen, juurien ja kuolleen puun korjuuta sekä yleisemmin hakkuita herkillä maaperillä”
1) RED III ei edellytä välttämään avohakkuita, vaan: ” hakkuiden yhteydessä, mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi siten, että: . . . hakkuun yhteydessä noudatetaan laajoille avohakkuille, sellaisina kuin ne on määritelty metsän sijaintimaassa, asetettuja enimmäisrajoja;”
2) RED III ei edellytä välttämään kuolleen puuaineksen korjuuta, vaan ”hakkuiden yhteydessä, mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi siten, että: … hakkuun yhteydessä noudatetaan kuolleen puuaineksen korjuussa sovellettavia säilytettävien puiden määrää koskevia paikallisesti ja ekologisesti asianmukaisia rajoja”
Sivu 53 metsätalouden periaatteet
Ensimmäinen kappale, kestävän metsätalouden periaatteisiin lisäys Esitämme lisäystä lauseeseen ”joiden voidaan ajatella kansallisesti tarkoittavan esimerkiksi Hyvän metsänhoidon suosituksia”. Lauseen loppuun lisäys ”sekä metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia”.
Tulkinta on näin paremmin yhdenmukainen kestävyyskriteerityöryhmän raportin sekä kestävyyslain kirjausten kanssa.
Sivu 107 Ulkopuolisen toimijan vuosittainen tarkastus riskiperusteisesti
Energiavirasto on säännönmukaisesti määrännyt, että tarkastukset tulee suorittaa kalenterivuosittain.
Ehdotamme tarkastus- ja todentamisvelvoitteiden keventämiseksi seuraavaa:
1. toiminnanharjoittaja raportoi kestävyystiedot vuosittain Energiavirastolle nykykäytännön mukaisesti. Lisäksi kohtuullistetaan ulkopuolisen todentamisen velvoitetta seuraavasti: Ulkoinen todentaminen tehdään kestävyysjärjestelmän käyttöönoton ja virallisen muutoksenteon yhteydessä, minkä jälkeen ulkopuolinen todentaminen tehdään tämän jälkeen riskiperusteisesti 1–5 vuoden välein. Ulkopuolista todentamista ei tule tehdä vuosittain, ellei laitoksella ole tapahtunut oleellista muutosta. Muutostarve voidaan määrittää vuosittain Energiavirastolle tehtävässä kestävyysraportoinnissa.
2. Määritetään ulkopuolisen todentajan laitoskäyntien tarve ja tiheys: Ulkoinen todentaminen tehdään paikan päällä kestävyysjärjestelmän käyttöönoton ja virallisen muutoksenteon yhteydessä, minkä jälkeen ulkopuolinen todentaminen tehdään tämän jälkeen riskiperusteisesti 1–5 vuoden välein. Paikan päällä tulee käydä, jos laitoksen toiminnassa on tapahtunut oleellinen muutos tai edellisestä laitoskäynnistä on viisi vuotta. Muutostarve voidaan määrittää vuosittain Energiavirastolle tehtävässä kestävyysraportoinnissa.
Bioenergia ry
toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty
puh. 040 1948628 / hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi