Euroopan komissio esitti kesällä odotusten mukaisesti EU:lle 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Tavoite merkitsisi komission ennakkokaavailuissa, että uusiutuvan energian määrä energian loppukulutuksesta kasvaisi 75 prosenttiin. Vuonna 2023 olimme noin 24,5 prosentin tasolla, josta noin puolet tuli eurooppalaisesta bioenergiasta. Uusiutuvan energian osuuden kasvuvauhti Euroopassa pitäisi kaksinkertaistaa 2026 – 2040 verrattuna viime vuosien tasoon 90 % päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi komission hahmottelemalla tavalla.
Tanska pyrki sopimukseen
Kesän ja alkusyksyn aikana käynnistyivät jäsenmaiden väliset neuvottelut. Puheenjohtajamaa Tanska pyrki sopimaan tavoitteesta jo 18.9. ylimääräisessä ympäristöneuvostossa, jotta EU olisi voinut kertoa uuden, vuotta 2035 koskevan päästövähennyssitoumuksen New Yorkin YK-viikolla syyskuun lopussa. Pariisin ilmastosopimuksen osapuolet julkistavat nyt sitoumuksiaan globaalien ilmastotoimien kiihdyttämiseksi marraskuussa alkaviin YK:n ilmastoneuvotteluihin Belémissä, Brasiliassa.
Monet jäsenmaat eri mieltä 2040-tavoitteesta
Tanska joutui kuitenkin perääntymään suunnitelmasta. Monet jäsenmaat nimittäin vaativat keskustelua uudesta päästötavoitteesta Eurooppa-neuvostossa 23. – 24.10. Kompromissina EU kertoi ”aiekirjeessään”, että se vähentää päästöjä 66,25–72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Varsinaisesta päästövähennyssitoumuksesta (Nationally Determined Contribution, NDC) tavoitellaan sopua ennen Belémin kokousta, mikä vaatii myös 2040 tavoitteen hyväksyntää.
Sopu 2040-tavoitteesta oli syyskuun ympäristöneuvostossa vielä kaukana. Esimerkiksi Puola, Unkari ja Slovakia vastustavat 90 prosentin tavoitetta ja peräävät matalampaa lukua. Puola kertoi selvittäneensä kansallisesti tavoitteen vaikutuksia ja kertoi, että maksimitavoite heidän tapauksessaan olisi 83 %. Sekin tosin on niin vaativa, ettei ole maan hyväksyttävissä. Myös kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö osana tavoitetta jakoi selkeästi mielipiteitä. Useiden maiden ollessa valmiita hyväksymään 3 % päästöyksiköiden käytön, Puola esitti korkeampaa 10 % käyttörajaa. Monissa puheenvuoroissa tuettiin teknologianeutraalia lähestymistapaa, mitä myös Bioenergia ry kannattaa. Teknisten hiilinielujen mahdollistamista osaksi ilmastotoimia tuettiin laajasti.
Kiire Belémiin kasvaa
Eurooppa-neuvostossa päätökset tehdään yksimielisesti. Monet jäsenmaat kuitenkin ajoivat tästä syystä sitä, että päämiehet vain keskustelisivat asiasta etenkin mahdollistavien ehtojen näkökulmasta, jonka jälkeen asia palaisi uudelleen ympäristöministereille. Ympäristöneuvostossa päätökset tehdään määräenemmistöllä. Aikaa ympäristöministerikokoukseen ei ole paljon, sillä Belémin ilmastokokous järjestetään jo 10.-21.11. Sinne EU:n päästövähennyssitoumus pitäisi saada, jos EU haluaa säilyttää uskottavuutensa neuvottelujen edistäjänä.
Päästövähennysten tilanne maailmanlaajuisesti
EU:n osuus maailmanlaajuisista päästöistä on noin 6 prosenttia. Tähän mennessä vasta 51 maata on kertonut päästövähennyssitoumuksensa vuodelle 2035. Nämä edustavat 26 prosenttia maailman päästöistä. Tässä joukossa on kuitenkin myös Trumpin Yhdysvallat (11 % päästöistä), joka on ilmoittanut vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta. Kiina, joka edustaa 25 % maailman päästöistä, ei vastaavasti ole vielä mukana luvussa, vaikka se kertoi oman uuden tavoitteensa YK-viikolla: Kiina pyrkii laskemaan päästöjään 7 – 10 prosenttia huipputasolta 2035 mennessä. Tätä on useimpien asiantuntijoiden piirissä pidetty pettymyksenä. Esimerkiksi Climate Action Tracker sivusto arvioi tuoreeltaan, ettei Kiinan uusi tavoite auta vähentämään päästöjä lainkaan.
Lisätietoja: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, 040 1630465, harri.laurikka@bioenergia.fi