EU:n ilmastosuuntaviivat selvillä vuoteen 2040 

Marras-joulukuussa EU:ssa päästiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen sopuun EU:n ilmastolain päivityksestä, joka keskeisesti ohjaa tarkemman toimeenpanolainsäädännön valmistelua 2030-luvun energia- ja ilmastopolitiikasta. Sopu saavutettiin neuvoston ja parlamentin välillä 10.12. varsin nopeiden neuvottelujen jälkeen, sillä parlamentti omaksui kannan, joka oli hyvin lähellä ympäristöministerien 5.11. sopimaa tekstiä. 

Bioenergia ry pitää positiivisena, että sopu antoi komissiolle mandaatin selkeyttää ja tehdä lisäyksiä EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisten pysyvien EU:n sisäisten hiilenpoistojen rooliin sekä joustavuuden lisäämiseen eri aloilla ja eri välineissä sekä niiden välillä. Komissio tekee varsinaiset lainsäädäntöesitykset vuoden 2026 jälkimmäisellä puoliskolla. 

Osa ilmastolakiin liittyvää sopua oli se, että jakelijoiden päästökaupan (ETS2) aloitusta siirretään vuodella eli vuoteen 2028. Päästöjen seurantaan, raportointiin ja todentamiseen liittyvä aikataulu ei kuitenkaan muuttunut. 

Biotalousstrategia päivitetty 

Komissio julkaisi 27.11. biotalousstrategian, josta aiemmin syyskuussa oli liikkunut Bioenergia ry:ssä huolta herättänyt vuotoversio. Julkaistua strategiaa pidettiin yhdistyksessä varsin onnistuneena, vaikka myös kehittämiskohteita löydettiin. Strategia ei itsessään ole lainsäädäntöesitys, mutta komissio esittää sen yhteydessä toimia vuosille 2026–2030, joista osa on lakiesityksiä.  

Esitelty strategia pyrkii rakentamaan uutta eurooppalaista biotaloutta. Komissio katsoo, että biotalous on Euroopalle strateginen välttämättömyys, joka tarjoaa pitkän aikavälin vaurautta, resilienssiä ja turvallisuutta. Biotaloudella arvioidaan olevan paljon kasvun mahdollisuuksia. Yhtenä keskeisenä haasteena on rahoituksen vaje, ja siihen strategia pyrkii löytämään ratkaisuja. Strategian painopiste on korkean osaamisen bioteknologiassa. Biotalouden visiossa vuodelle 2040 korostuvat paikallisuus, teolliset yhteistyöverkostot ja eurooppalaisen biomassan korkea omavaraisuus. Komissio näkee tarpeen integroidulle tuotannolle, biomassaketjujen kehittämiselle ja kestävyyden turvaamiselle. Strategiassa tunnistetaan tarve lisätä tietoa raaka-ainevirroista. Komissio aikoo tehdä biomassan käyttöhierarkiasta tarkemman analyysin ja jakaa siitä hyviä käytäntöjä. Energiakäytön osalta komissio toteaa etenkin tähteiden ja sivuvirtojen käytön olevan hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ratkaisu. Erityisesti korostetaan tarvetta tuottaa meri- ja lentoliikenteen biopolttoaineita. Biogeeninen hiilidioksidi ja sen talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi (Bio-CCUS) nostetaan strategiassa hyvin esiin. Edistämiskeinoina nostetaan pysyvien hiilenpoistojen integraatio päästökauppaan sekä Innovaatiorahaston tuet muiden hanketyyppien osalta. 

Biohiilet eivät ole strategiassa esillä, vaikka ne muodostavat teknisenä raaka-aineena ja hiilensidontakeinona varsin monipuolisen biotalousratkaisun (ks. VTT:n tuore selvitys Maa- ja metsätalousministeriölle). Muina puutteina Bioenergia ry näkee, että strategiassa unohdetaan matala-arvoisen biomassan lisähyödyntämisen mahdollisuudet. Euroopassa on valtaosin jätetty hyödyntämättä maatalouden ja urbaanien ympäristöjen sivuvirtabiomassan keruu. Niihin liittyy myös lainsäädännön aiheuttamia rajoitteita, kuten jätetulkinnat. 

Metsäkatoasetuksen jatkoaskelista sopu 

EU:n metsäkatoasetus on edennyt kohti toimeenpanoa harvinaisen sekavissa merkeissä. Uusimpana käänteenä parlamentti ja neuvosto saavuttivat 4.12. sovun, jonka mukaan asetuksen voimaantuloa lykätään kaikkien toimijoiden osalta. Tietyt painotuotteet (kuten kirjat, sanomalehdet ja painetut kuvat) päätettiin poistaa asetuksen soveltamisalasta, koska näihin tuotteisiin liittyvä metsäkatoriski on vähäinen. Suurten toimijoiden ja jälleenmyyjien on noudatettava sääntöjä 30.12.2026 alkaen. Pienten toimijoiden, eli yksinyrittäjien ja alle 50 työntekijän yritysten, joiden vuosittainen liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa, määräaika on 30.6.2027. 

Parlamentin täysistunto vielä äänestää sovusta 17.12., ja neuvoston tulee muodollisesti hyväksyä se, minkä jälkeen muutokset julkaistaan ja astuvat voimaan. 

Sisältöön voi vielä tulla muutoksia ensi vuonna, eli ennen sääntöjen soveltamisen määräaikoja. Komissiolle annettiin nimittäin lisäksi tehtäväksi tarkastella yksinkertaistamista uudelleen ja esittää sitä koskeva kertomus 30. huhtikuuta 2026 mennessä. Kertomuksessa olisi arvioitava metsäkatoasetuksen vaikutusta ja sen aiheuttamaa hallinnollista rasitetta erityisesti pienempien toimijoiden osalta ja esitettävä tapoja puuttua havaittuihin ongelmiin muun muassa antamalla ohjeita ja parantamalla tietojärjestelmää. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus. 

 Lähiviikkojen esityksiä 

Myös lähiaikoina tapahtuu. Komissio on julkaisemassa 16.12. autoteollisuutta koskevan paketin, jonka osana on paljon keskustelua herättänyt linjaus henkilö- ja pakettiautojen päästönormeista. Komissio on ennakkotietojen mukaan esittämässä kategorisen polttomoottorikiellon perumista 2035 jälkeiselle ajalle, mutta yksityiskohdista on liikkunut erilaisia tietoja vielä viime päivinä. Komissio tulee esittelemään myös muutoksia hiilirajamekanismiin. Bioenergia ry on ollut huolissaan mekanismin vaikutuksesta EU:n vientiteollisuuden kilpailukykyyn, sillä se nostaa Euroopassa valmistettujen vientituotteiden kustannuksia. Tammikuun lopussa komissiolta odotetaan lakiesitystä teollisuuden kiihdyttämisestä. Otsikosta on komission ensimmäisen vuoden aikana tippunut sana ”dekarbonisaatio” pois, mutta jää nähtäväksi onko sillä merkittäviä vaikutuksia esityksen sisältöön.