Bioenergia ry 

Lausunto 

27.08.2026  

Asia:  VN/25123/2024-YM-313 

Lausunnonantajan lausunto 

Yleiset kommentit ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta 

Bioenergia ry kiittää ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriöitä kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta haastavassa tilanteessa, jossa toimeenpanoon liittyy erittäin merkittäviä ympäristö- ja talousvaikutuksia.   

Yhdistys katsoo, että vaikuttava ennallistaminen edellyttää vapaaehtoista, korvauksellista ja tietoon perustuvaa toimeenpanoa, joka kohdentaa resurssit kustannustehokkaasti suurimpiin luontohyötyihin vaarantamatta maanomistajien oikeuksia, huoltovarmuutta tai kestävän biotalouden toimintaedellytyksiä. 

Nyt lausunnolla oleva suunnitelman luonnos on vielä keskeneräinen, sillä siitä puuttuvat mm. metsien pinta-alatiedot ja heikentymättömyysvelvoitteen toimeenpano. Luonnosta on etenkin metsätalouden ja puunkorjuun näkökulmasta hankalaa kommentoida yksityiskohtaisesti. Lausuntosaatteessa todetaan, että ”Metsäisten luontotyyppien tulkinta ja rajaukset määrittyvät valmisteluvaiheessa muodostettavien linjausten pohjalta ennen ennallistamissuunnitelmaluonnoksen toimittamista komissiolle.” Jää epäselväksi, miksi näitä linjauksia ei voitu tehdä lausunnolle lähtevään versioon ja pidämme tilannetta varsin valitettavana. Linjauksien puuttuminen jättää vaikutusarviot merkittävästi vaillinaiseksi. Se on myös harmillinen ennakkotapaus tärkeän suunnitelman sisällöstä käytävän julkisen keskustelun kannalta ja toivomme, ettei tällainen menettely yleisty muissa sidosryhmäkuulemisissa. 

Ennallistamistavoitteet tiukentuvat, mitä pidemmälle 2000-luvulla edetään. Siksi jo alkuvaiheessa tulisi panostaa kustannustehokkaisiin toimiin. Ennallistettavat alueet ja toimenpiteet, joissa monimuotoisuushyöty on merkittävä tulee priorisoida.  

Ennallistamissuunnitelman hyviä puolia on sen perustuminen vapaaehtoisuuteen, huomioiden näin maanomistajien oikeudet, sekä tavoitteiden yhteensovittaminen, mm. energia- ja ilmastostrategian kanssa. Heikkoina puolina taas ovat määritelmien ja pinta-alojen tietopuutteet, erityisesti metsä- ja suoluontotyyppien kohdalla, mikä vähentää ennakoitavuutta näissä ympäristöissä toimiessa. 

EU:n ennallistamisasetus on lähtökohtaisesti suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenvaltioissa ilman erillistä kansallista täytäntöönpanolakia. Komissio arvioi kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen kuuden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jäsenvaltion on otettava komission mahdolliset havainnot huomioon lopullisessa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassaan. Jäsenvaltion on viimeisteltävä, julkaistava ja toimitettava komissiolle kansallinen ennallistamissuunnitelmansa kuuden kuukauden kuluessa komission havaintojen vastaanottamisesta. Lausuntosaatteessa todetaan, että suunnitelmaluonnoksen perusteella käynnistyvät keskustelut EU-komission kanssa ”suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä ja rahoituksesta”.   

Vaikka sinänsä Bioenergia ry pitää luonnoksen tavoitteita ja ohjausryhmän asettamia reunaehtoja hyvinä lähtökohtina komission kanssa käytäviin keskusteluihin, toteamme, että suunnitelmassa ja sen saatteessa on piirteitä, joiden osalta on ilmeinen riski siihen, että komissio vaatii hyväksytyn ja sitovan asetuksen nojalla merkittäviä muutoksia. Näin on esimerkiksi vapaaehtoisuutta ja rahoitusmahdollisuuksia kuvaavissa osissa, kuten lausuntosaatteen kohdissa:  

  • ”Valtiontalouden näkymät ovat erittäin tiukat, eikä valtion rahoitusta ole mahdollista lisätä nykyisestä tasosta.” 
  • ” Valtion mahdollisuudet rahoittaa vapaaehtoisia luonnonhoitotoimia rajoittuvat tällä hetkellä pitkälti nykyisen METSO- ja Helmi-ohjelmien tasolle.” 
  • ”Mikäli komissio edellyttää kunnianhimoisempia toimia kuin mitä kansallisesti on taloudellisesti mahdollista toteuttaa, tulee rahoituksen järjestyä EU:n kautta.” 

Näkemyksemme mukaan ennallistamissuunnitelmassa ja sen viestinnässä tulisi pikemmin painottaa luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuuden varmistamista mm. erilaisia joustoja hyödyntämällä, kuten eduskunnan ympäristövaliokuntakin esittää.  

Ennallistamissuunnitelman laatimishankkeen ohjausryhmä on asettanut tavoitteeksi löytää kustannustehokkaita, monivaikutteisia ja oikeudenmukaisia toimia, joilla voidaan samanaikaisesti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, tukea elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja turvata kansalaisten perusoikeudet vapaaehtoisin keinoin. Suunnitteilla on kuitenkin useita lainsäädännöllisiä hankkeita ennallistamisasetukseen liittyen, joiden sisältöä tai vaikutusta maankäyttöön ei tunneta. Tulevien lainsäädäntöhankkeiden velvoittavuus käy ilmi esityksestä selkeästi. Tässä on ristiriita vapaaehtoisuuden kanssa, jota ennallistamissuunnitelmassa on korostettu. Olennaisen tärkeää on, että ennallistaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja maanomistajilla on mahdollisuus hyödyntää maaomaisuuttaan taloudellisesti kannattavasti.  

Ennallistamissuunnitelman toimeenpano edellyttää, että luonnon monimuotoisuuden tavoitteet yhteensovitetaan huoltovarmuuden, kotimaisen ruoantuotannon, energiaturvallisuuden sekä biotalouden ja kiertotalouden toimintaedellytysten kanssa.    

Ennallistamistoimien suunnittelussa tulee huomioida myös kriittisten biopohjaisten raaka-aineiden, kuten kasvualustamateriaalien saatavuus ja varmistaa, etteivät toimenpiteet vaaranna niiden vastuullista tuotantoa. Esimerkiksi kasvuturpeen ja muiden turvepohjaisten raaka-aineiden saatavuus tulee turvata myös tulevaisuudessa osana eurooppalaista ja kotimaista elintarviketuotannon arvoketjua   

Suomen ennallistamissuunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös takautuvasti hyväksyttävät ennallistamistoimenpiteet, jotka on tehty ennen ennallistamisasetuksen voimaantuloa. Esimerkiksi kosteikkoalueita muodostettaessa ennallistamisen tavoitetasoa ei saavuteta heti, vaan kohteen kehittyminen luonnollisen sukkession kautta kohti tavoitetasoa vie vuosia jopa vuosikymmeniä. Tämän vuoksi olisi perusteltua hyväksyä ennallistamistoimenpiteisiin takautuvasti kohteita, joilla ennallistamistoimenpiteitä on tehty viimeisen 10 vuoden aikana. 

Lisätiedot: Christa Vilkki, Hannu Salo (etunimi.sukunimi@bioenergia.fi) 

 

Kommentit luontotyyppien ja lajien tilan parantamisen tavoitteisiin (artiklan 4 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3) 

Luontotyyppien ennallistamisessa tulee kiinnittää huomiota kustannusvaikuttavuuteen saavutettavien monimuotoisuushyötyjen kannalta. Joitain suotyyppejä, kuten aapasoita, on laajoja alueita ennallistettavana, mutta niiden monimuotoisuushyödyt eivät välttämättä ole merkittävät. Tuemme vahvasti linjaa, jossa kohdennetaan ennallistamistoimet ja resurssointi tasaisemmin kaikkiin luontotyyppiryhmiin kuin vain neljään hyvin laajapinta-alaiseen suoluontotyyppiin. Pidämme perusteltuna neljän yleisimmän suoluontotyypin ennallistamistavoitteiden rajaamista 30 prosenttiin 90 prosentin sijasta vuoteen 2050 mennessä.  Painotamme, että kustannustehokkuudella lisätään myös luontotoimien hyväksyttävyyttä.   

Artikla 4.1 mahdollistaa Natura 2000 -alueilla toteutettavat ennallistamistoimenpiteet etusijalle vuoteen 2030 mennessä. Yleisin luontotyyppiryhmä on suot, joilla arvioidaan olevan Natura-verkostossa noin 65 000 ha (650 km2) heikentyneessä tilassa olevia esiintymiä, joille ei ole vielä kohdistettu suoria ennallistamistoimia. Suomi on maailman soisin maa: maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Maassamme on huolehdittu hyvin soidensuojelusta. Soita on suojeltu mittavassa määrin kansallis- ja luonnonpuistoissa, soidensuojelualueilla ja myöhemmässä vaiheessa Natura 2000 –alueilla yhteensä 1,3 miljoonaa hehtaaria. Olemassa oleviin suojelualueisiin sisältyy merkittävä määrä ojitettuja alueita, jolloin oikeasuuntainen toimenpide on kohdistaa ennallistamistoimet suojelualueiden heikentyneisiin osiin. Kohteilla riittää ennallistettavaa pitkälle tulevaisuuteen. Osalla Natura-alueista on jo aikaisempina vuosina toteutettu ennallistamistoimenpiteitä. Nämä jo toteutetut toimet tulee sisällyttää suunnitelman ennallistamistoimiin takautuvasti. 

Luonnoksessa esitetään laadittavaksi soiden tilan parantamisen kokonaissuunnitelma.  Suoluonto on keskeinen monipuolisten ekosysteemipalveluiden tuottaja maassa, jossa maapinta-alasta kolmannes on soita ja turvemaita. Muistutamme, että 15 vuotta sitten laadittiin soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansallinen strategia, johon eri tahot sitoutuivat ja jonka päivittäminen olisi paikallaan. Miljoonilla turvemaahehtaareilla on paikkansa edelleen metsätalouden, huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta paitsi Suomen myös EU:n ja globaalin talouden näkökulmasta. Esimerkiksi kasvu- ja kuivikemateriaalinen saatavuuden varmistaminen olisi osa eri ekosysteemipalvelutarpeiden yhteensovittamista. 

Kommentit meriekosysteemien ennallistamistavoitteisiin (artiklan 5 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luvut 2-3) 

–  

Kaupunkiekosysteemialueiden rajauksiin liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3) 

–  

Kommentit jokien ennallistamistavoitteisiin (artiklan 9 tavoitteisiin vastaaminen) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3) 

– 

Kommentit pölyttäjäkantojen ennallistamistavoitteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3) 

– 

Maatalousindikaattoreiden valintaan ja turvemaan määritelmään liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3) 

Pidämme tärkeänä, että suunnitelmassa korostettu vapaaehtoisuuden periaate säilyy maatalouskäytössä olevien turvemaiden vettämiseen liittyvissä toimissa.  

Ennallistamistavoitteiden toteuttamisessa voidaan hyödyntää myös käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita. Näillä alueilla on potentiaali luonnon monimuotoisuuden, vesienhallinnan ja ilmastohyötyjen edistämiseen ilman vaikutuksia aktiiviseen maataloustuotantoon tai ruokaturvaan.  

Kaikki käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet tai niiden osa-alueet eivät sovellu kosteikkojen tai muiden vettämiseen perustuvien ratkaisujen toteuttamiseen. Tämän vuoksi ennallistamista tulee tarkastella laaja-alaisesti siten, että luonnon tilan parantamista voidaan edistää eri kohteilla niiden ominaisuuksiin parhaiten soveltuvilla keinoilla. Vettämistoimien lisäksi ennallistamistoimiksi tulisi hyväksyä myös esimerkiksi metsitys sekä muut luonnon monimuotoisuutta, ekologisia yhteyksiä ja ekosysteemipalveluita vahvistavat jälkikäyttömuodot.  

Suunnitelman toimeenpanossa tulisi ottaa huomioon ennen ennallistamisasetuksen voimaantuloa toteutetut luonnon tilaa parantaneet toimenpiteet. Jo tehtyjen toimien huomioiminen parantaisi järjestelmän hyväksyttävyyttä ja kustannustehokkuutta sekä kannustaisi vapaaehtoisiin toimenpiteisiin myös jatkossa.  

 

Metsäindikaattoreiden valintaan liittyvät kommentit / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 3) 

Tuemme ratkaisua jättää pois indikaattori ”orgaanisen hiilen määrä”, koska se ei sovellu hyvin luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen Suomen olosuhteissa.  

Kommentit heikentämättömyysvelvoitteen kansallisen toimeenpanon ja joustavaan soveltamiseen. Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto luku 6. Heikentämättömyysvelvoitteen kansallista toimeenpanoa valmistellaan erillisessä lakihankkeessa (https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM022:00/2025), josta järjestetään oma erillinen lausuntokierros valmistelun edetessä. 

Heikentämättömyysvelvoitteen soveltaminen on vasta valmisteilla, mikä vaikeuttaa ennallistamissuunnitelmaluonnoksen kokonaisuuden arviointia. Luonnoksessa esiin tuodut useat lainsäädännölliset muutoshankkeet luovat kuitenkin merkittäviä uhkia ja esteitä tulevaisuuden maankäyttömahdollisuuksiin ja esimerkiksi erilaisiin ympäristölupaa vaativiin hankkeisiin. Heikentämättömyysvelvoitteeseen sisältyvät käsitteet, kuten luontotyypin hyvä tila tai hyvän tilan heikentäminen merkittävästi ovat jo sinällään tulkinnanvaraisia.  

Heikentämättömyysvelvoitteeseen liittyen tarvitaan tarkempia luontotyyppien määritelmiä. Lisäksi kannatamme kansallisten joustojen täysimääräistä hyödyntämistä.  

Heikentämättömyysvelvoitteen toimeenpanossa tulee varmistaa, ettei se tarpeettomasti estä alueiden tarkoituksenmukaista jatkokehittämistä tai lukitse kohteita pysyvästi yksittäiseen maankäyttömuotoon silloin, kun luonnon monimuotoisuuden tavoitteet voidaan saavuttaa myös muilla ratkaisuilla.  

Bioenergia ry pitää tärkeänä, että heikentämättömyysvelvoite ei aiheuta korvauksetonta suojelua suojelualueiden ulkopuolella. 

Ennallistamissuunnitelmaan sisältyvän sääntelyn tulee olla ennakoitavaa ja oikeusvarmaa siten, ettei se tarpeettomasti vaikeuta investointeja, lupamenettelyjä tai tuotannosta poistuneiden alueiden kehittämistä tulevaisuudessa. Esimerkiksi turvetuotantokäytöstä poistuneiden alueiden seuraavassa maankäytössä tulee säilyttää mahdollisuus kohdekohtaisesti tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja maanomistajalla oikeus päättää maankäytöstä turvetuotannon jälkeen omien tarpeiden ja alueen ominaisuuksien mukaan.  Eri käyttömuotoja voidaan ja tuleekin yhteensovittaa samalla kohteella.  

Kommentit toimenpideluonnoksista 

Kommentit erityisesti luontotyyppi ja lajitavoitteita (artikla 4) sekä jokien vapauttamista (artikla 9) tukeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4) 

Bioenergia ry kannattaa ennallistamistoimien kohdentamista kohteisiin, joissa saavutetaan suurimmat monimuotoisuus- ja ympäristöhyödyt suhteessa kustannuksiin. Voidaan esimerkiksi kysyä, onko soiden tilan parantamiseksi kirjattu mittava tavoite “vähintään 700 000 hehtaaria (7000 km²) soiden ennallistamista ja noin 150 000 ha merkittävimpien kohteiden lisäsuojelua vuoteen 2050 mennessä” perusteltu? Hehtaarien sijaan olisi luonnon monimuotoisuuden kannalta perustellumpaa keskittää ennallistaminen ja lisäsuojelu maamme uhanalaisimpiin suoluontotyyppeihin, joita ovat letto- ja korpisuotyypit. Ennallistamistoimet kannattaa aloittaa jo suojeltujen alueiden tilan parantamisesta.  

Suunnitelmassa tulee tunnistaa käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet mahdollisuutena ennallistamistavoitteiden toteuttamisessa. Alueilla voidaan toteuttaa kosteikkoja, ennallistamishankkeita ja muita luonnon tilaa parantavia ratkaisuja sekä samanaikaisesti vahvistaa valuma-alueiden vesienhallintaa. Toimien tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja asianmukaisiin korvauksiin maanomistajille ja toiminnanharjoittajille. Ennallistamisessa tulee hyödyntää myös jo toteutetut toimet. 

Kommentit erityisesti meri- ja vesiekosysteemien (artikla 5) ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin / Materiaali:  ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4) 

Bioenergia ry pitää perusteltuna valuma-aluekohtaista tarkastelua ja vesistövaikutusten tehokasta vähentämistä edellyttäen, että toimenpiteiden kohdentaminen perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon eri maankäyttömuotojen aiheuttamasta kuormituksesta sekä kuormituksen vähentämismahdollisuuksista. Suunnitelmaluonnoksessa tulisi nykyistä vahvemmin painottaa eri maankäyttömuotojen kuormituksen selvittämistä, seurantaa ja vertailukelpoisen tietopohjan kehittämistä. Tällä hetkellä pitkäaikaista ja yksityiskohtaista seurantatietoa on pääasiassa luvanvaraisista toiminnoista, kuten turvetuotannosta. Turvetuotanto edustaa kuitenkin sekä pinta-alallisesti että kuormitusosuudellisesti varsin pientä osaa valuma-aluekohtaisesta kokonaiskuormituksesta. Jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti myös muihin maankäyttömuotoihin, tarvitaan nykyistä parempaa tietoa myös niiden vesistövaikutuksista.   

Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien täysimääräinen ja vaikuttava toimeenpano on keskeinen edellytys ennallistamisasetuksen vesiympäristöä koskevien tavoitteiden saavuttamiselle. Toimenpiteiden kohdentamisessa tulee huomioida sekä niiden ympäristövaikutukset että kustannustehokkuus.  

Vesistöjen tilan parantamiseen tähtäävät toimet tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti eri kuormituslähteisiin. Toimeenpano ei saa johtaa tilanteeseen, jossa vastuu vesistöjen tilan parantamisesta kohdistuu suhteettomasti luvanvaraiseen toimintaan samalla, kun muiden merkittävien kuormituslähteiden vaikutukset jäävät puutteellisesti tunnistetuiksi tai huomioiduiksi. Samanaikaisesti tulee turvata eri elinkeinojen toimintaedellytykset sekä mahdollisuudet kestävään liiketoimintaan.    

 

Kommentit kaupunkiekosysteemialueiden kaupunkivihreää ja latvuspeittoa lisääviin toimenpiteisiin (artikla 8) / Materiaali:  ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4) 

– 

Kommentit erityisesti pölyttäjäkantojen ja maatalousekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin (artiklat 10 ja 11) / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4) 

– 

Kommentit erityisesti metsäekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin (artikla 12) / Materiaali:  ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4) 

Metsäekosysteemien ennallistamista tukeviin toimenpiteisiin sisältyy useita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, jotka eivät perustu vapaaehtoisuuteen.   Tulevissa lainsäädäntömuutoksissa tulee varmistaa, että ne eivät estä maankäyttöä ilman korvauksia. 

Pidämme toimenpide 33 (Vesilain muutostarpeet) ja toimenpidettä 37 (Luonnonsuojelulain uudelleenarviointi luontodirektiivin luontotyyppisuojelun osalta) ylimitoitettuina. Toimenpiteisiin liittyvät tarkasteluehdotukset tarkoittaisivat pahimmillaan maaomaisuuden arvon mitätöintiä laajoilla alueilla korvauksetta. Lainsäädännön kautta tuleva muutos ei tue vapaaehtoista, korvauksellista ennallistamista. Myöskään ekologisen kompensaation velvoittavuuden lisääminen luonnonsuojelulakiin ei tue vapaaehtoisuutta.   

Ojitusten rajaaminen, jatkuvapeitteisyyden vaatimus turvemaille ja uudistushakkuiden kieltäminen puustoisilla soilla saattaisivat toteutuessaan muodostaa esteen ojitettujen suoalueiden hyödyntämisen. Turvetuotantoa ohjataan jo olemassa olevalla sääntelyllä ojitetuille suoalueille ja sääntely siihen liittyen on jo nykyisellään tiukkaa ja luontoarvot ja vesistövaikutukset huomioivaa.   

Bioenergia ry pitää toimenpidettä 36 (Tuki metsäpinta-alan laajentamiseen ja siihen liittyvät selvitykset) kannatettavavana. Metsitystuessa on huolehdittava, että metsitettäviä alueita voidaan käyttää metsätaloudellisesti hyödyksi, vaikka tuki sisältyy ennallistamissuunnitelman toimenpiteisiin.  

Toimenpide 39 (Rahkasammaleen korjuuta koskevan sääntelymekanismin kehittäminen) koskee erittäin vähäpätöistä asiaa ajatellen metsäekosysteemien ennallistamista. Sammalen korjuuta on tehty kuluneiden 10 vuoden aikana pienialaisesti yhteensä vain muutamalla sadalla hehtaarilla. Toiminnanharjoittajat tekevät jo nykyisin vapaaehtoisesti etukäteen ilmoituksen viranomaiselle kerättävistä alueista ja huolehtivat tarvittavista luontoarvoselvityksistä. Keruumenetelmiä kehitetään ja lisäksi kerätyt alueet ilmoitetaan vuosittain GTK:n rekisteriin, josta keruualueet voi tarkistaa.  

Sammalen korjuun luontohaitoista ja erityisesti haitan pituudesta ja laajuudesta tulisi olla nykyistä kattavampaa näyttöä, ennen kuin lähdetään kehittämään raskasta sääntelyä varsin pienelle toiminnalle. 

Kommentit tietopuutteiden ja seurantavelvoitteiden täyttämiseksi ehdotettuihin toimenpiteisiin / Materiaali:  ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 4) 

Bioenergia ry pitää hyvänä tavoitetta suojelualueilla sijaitsevien direktiiviluontotyyppien tietojen päivittämisestä vuoteen 2030 mennessä.   

Nykyistä kattavampaa tietoa tarvitaan myös luontodirektiivilajien määrästä ja tilasta Suomessa. Luontodirektiiviin sisältyy lajeja, jotka ovat Suomessa hyvin yleisiä ja elinvoimaisia, mutta nykyisellään niiden esiintyminen aiheuttaa kuitenkin maankäytöllisiä rajoituksia perusteettomasti ja korvauksetta. Direktiivilajien suojelussa tulisi olla nykyistä enemmän maakohtaista liikkumatilaa, koska eri maiden lajirunsaudessa on suuria eroja.  

Pidämme tärkeänä, että seurannassa hyödynnetään viranomaisten, tutkimuslaitosten ja toiminnanharjoittajien tuottamaa tietoa. Yritysten toteuttamat jälkihoito-, ennallistamishankkeet tuottavat arvokasta tietoa ennallistamistoimien vaikuttavuudesta, ja tätä aineistoa tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin kansallisen tietopohjan kehittämisessä. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa harmaaseen suojeluun ja maankäytön rajoittamiseen ilman varsinaista suojelupäätöstä ja siihen liittyviä korvauksia.   

 

Kommentit suunnitelman kustannuksiin ja rahoituspohjaa koskeviin toimenpiteisiin / Materiaali: ennallistamissuunnitelman yhteenveto (luku 5) 

Luvussa 9 (s. 43) kuvataan, että Suomen Ympäristökeskus selvittää ennallistamisen kustannuksia ja hyötyjä. Ennallistamissuunnitelmaa on valmisteltu pitkään ja olisi ollut toivottavaa, että tulokset olisivat olleet käytettävissä, kun suunnitelma lähetetään lausuntokierrokselle. 

Suomella on bruttokansantuotteeseen nähden suuri taloudellinen kustannusrasite ennallistamisasetuksen toimeenpanossa. Siten keskustelu kustannusten kohtuullistamisesta komission kanssa on kannatettavaa jo varhaisessa vaiheessa.  

Bioenergia ry kannattaa luonnonarvomarkkinoiden, vapaaehtoisen ekologisen kompensaation ja muiden markkinaehtoisten rahoitusmallien kehittämistä. Yritykset voivat olla merkittäviä ennallistamistoimien toteuttajia ja rahoittajia, mikäli järjestelmät ovat ennakoitavia, läpinäkyviä ja perustuvat mitattaviin luontohyötyihin. Ennallistamissuunnitelman tulee turvata eri elinkeinojen toimintaedellytykset sekä mahdollisuudet kestävään liiketoimintaan myös tulevaisuudessa. 

Laurikka Harri, Bioenergia ry 

Salo Hannu, Bioenergia ry