Parin kuukauden kuluttua Suomi saa suven, kuntavaalit – ja komission massiivisen ”Fit-for-55” energia- ja ilmastopaketin, jolla tiukentuneet ilmastotavoitteet lunastetaan.
Päästöjen tuottaminen energiantuotannossa ja teollisuudessa on muuttunut jo nyt selvästi kalliimmaksi – nopeammin kuin vielä viime vuonna kuviteltiin. Päästöoikeuden hinta on kohonnut muutaman vuoden takaisesta alle 5 eurosta hiilidioksiditonnilta 42 euroon. Ja tämä saattaa olla vasta alkua: hinnalle on laajasti povattu kasvua ja viimeksi tällä viikolla Bloomberg NEFin analyytikot arvioivat hinnan nousevan 100 euroon myöhemmin tällä vuosikymmenellä. Kaikki tämä kiihdyttää energiasektorin muutosta. Suomessa energiaturpeen ja kivihiilen käyttö on vähenemässä todella nopeasti, ja uusiutuva energia kasvaa.
Fit-for-55 -paketissa Suomi ja suomalaiset kunnat saavat makusteltavakseen monta kirpeää hedelmää. Jos keskustelu vaikkapa liikenteen päästövähennyksistä tai hiilinieluista on tuntunut hankalalta tähän asti, nyt laitetaan seuraava vaihde silmään. Kaikkialla vastaantuleva rönsyilevä ja elämäntapojamme haastava ilmastopuhe ja sen seurauksena syntyneet päätökset konkretisoituvat suomalaisten arkeen – eikä kaikista muutoksista tule kivuttomia ja odotusten mukaisia.
Suomi on koronan jäljiltä jo nyt haastavassa tilanteessa. Vuonna 2021 noin 700 000 suomalaisen kuntavero 39 kunnassa nousi. Kunnissa on siksi 2020-luvulla ratkaistava merkittäviä talous-, hyvinvointi-, ilmasto- ja luonnon monimuotoisuushaasteita samanaikaisesti. Se on myös mahdollisuus, sillä taloutta elvytetään nyt voimakkaasti. EU:n vihreän kehityksen ohjelma ja elpymispaketti tuovat tarjolle paljon rahoitusta, joka tulee osata ja kyetä kunnissa hyödyntämään. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja vahvistamiseen sekä hiilivarastojen kasvattamiseen tulee uutta ohjausta. Fossiilisen energian hinta kunnille tulee edelleen kasvamaan ja fossiilitaloudesta on siirryttävä hallitusti kestävään bio- ja kiertotalouteen. Kuntien energiaratkaisuilla voidaan uusia kuntataloutta. Hankinnoissa ja investoinneissa voidaan miettiä myös niiden vaikutusta aluetalouteen.
Paikallinen bio- ja kiertotalous ovat monille kunnille jo nyt merkittäviä kivijalkoja ja kasvavat edelleen tulevaisuudessa. Biotalous työllisti 2019 noin 300 000 henkeä ja tuotti 26 mrd euron arvonlisäyksen. Biotaloudessa tulee edelleen pyrkiä mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ja korkean jalostusarvon tuotteiden vientiin. Samalla tulee ymmärtää, että prosessiteollisuudessa muutokset ovat hitaita ja uusien ratkaisujen kehittäminen vie aikaa.
Energiasiirtymän tulee olla hallittu ja siinä tulee pyrkiä työpaikkojen määrän kasvuun. Nyt emme ole sellaisella polulla, vaan esimerkiksi energiaturvealalla muutos on todella raju. Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta tulee nyt huolehtia: yrittäjille ja henkilöstölle tulee luoda silta työstä työhön!
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi päästöjen vähentäminen ei enää riitä. Lisäksi hiiltä pitäisi luonnon ja teknologian avulla pystyä sitomaan ilmasta ja materiaalivirroista. Tätä voitaisiin myös Suomen kunnissa kokeilla sopivissa kohteissa ja rakentaa siihen liittyviä referenssejä ja uutta liiketoimintaa – siemeniä tulevaisuuden työpaikoille. Biomassan käyttöön kohdistuvien vaatimusten kiristyessä meidän tulisi luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset tuottaa biomassaan perustuvia kestäviä ja jopa hiilinegatiivisia tuotteita, jotka poistavat hiilidioksidia ilmakehästä.
Lue Bioenergia ry:n kuntavaaliviestit ja tulossa olevista tapahtumista kuntavaalisivuiltamme!
Harri Laurikka
Kirjoittaja on Bioenergia ry:n toimitusjohtaja, jonka omakotitalo lämpiää itse tehdyllä pilkkeellä ja maalämmöllä. Talon katolla sähköä tuottavat aurinkopaneelit.
harri.laurikka(a)bioenergia.fi | 040 1630465