Petteri Orpo nimitetään hallitustunnustelijaksi tällä viikolla ja siitä käynnistyvät vaikeiksi ennakoidut hallitustunnustelut ja -neuvottelut. Toivotaan, että meillä on kesäkuumilla lopulta toimintakykyinen hallitus luotsaamaan Suomea.

Bioenergia ry:n vaaliviestit julkaistiin lokakuussa 2022 ja olemme niistä viestineet lukuisilla eri tavoilla viime kuukausien aikana: tiedotteilla, mielipidekirjoituksissa, webinaareissa ja tapaamisissa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden järjestöjen kanssa yhteisten viestien, webinaarien ja tapaamisten tasolla.

Mitä nostoja kannattaisi tehdä nyt hallitusneuvottelujen yhteydessä? Beryn hallitus keskusteli asiasta 30.3. toimiston esityksen pohjalta. Seuraavassa summaus tuloksista. Näiden lisäksi EU:n kolmikantaneuvotteluissa päästiin 30.3. alustavaan sopuun uusiutuvan energian direktiivin (RED3) päivittämisestä, mikä parantaa näkyvyyttä bioenergiasektorin sääntelyyn lähivuosina. Bery kommentoi sopua tuoreeltaan 31.3.

  1. Huoltovarmuus

Energiakriisi ei vielä ole ohi. Venäjän energiatuonnin loppuminen näkyy täysipainoisesti vasta vuonna 2023 ja talvien 2023/2024 ja 2024/2025 polttoainetilanne tulee pyrkiä turvaamaan. Kaikki nykyinen energiainfrastruktuuri, sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja kotimaisten polttoaineiden tuotantokapasiteetti tulee hyödyntää ja tehdä sujuvaa toimintaa tukevia toimia​, kuten mahdollistaa puuterminaalit. Energiaturpeen vero tulee poistaa.

Eläinten hyvinvoinnin, maatalouden kannattavuuden ja ruokaturvan kannalta on huolehdittava kuiviketurpeen saatavuudesta ja tuotantomahdollisuuksista Suomessa.

Kasvualustamateriaalien globaali tarve nelinkertaistuu volyymiltaan vuoteen 2050 mennessä. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tuottaa kestävästi ja monipuolisesti erilaisia kasvualustamateriaaleja vastaamaan tähän kysyntään. Venäjän ja Valko-Venäjän tuonnin loputtua ja Baltian tuotannon pysyessä toistaiseksi ennallaan maksukyky Euroopassa nousee.

Vähäliikenteisen tieverkon merkitys huoltovarmuudelle korostuu energiakriisin myötä.  Huoltovarmuuskriittisten kuljetusten kustannukset lähes kaksinkertaistuvat vuoteen 2025 mennessä, ellei vähäliikenteisten teiden ja niiden siltojen ylläpidosta ja korjauksista huolehdita. Perusväylänpidon määrärahoista tulee kohdentaa jatkossa vuosittain vähintään 310 miljoonaa euroa vähäliikenteiselle tieverkolle erityisesti huomioiden painorajoitettujen siltojen korjaukset.

  1. Hiilinielut

Tilanne maankäyttösektoria koskevien EU-velvoitteiden osalta on vakava. Tilannetta on alkuvuonna arvioinut virkamiestyöryhmä, joka on kuullut myös Beryä. Lisäksi Bery osallistui ministerien Ohisalo ja Kurvinen järjestämään pyöreään pöytään. Virkamiestyöryhmän esitys tulee toimimaan pohjana hallitusohjelmaneuvotteluissa. Bery on korostanut 1) puuston kasvuun pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimia, kuten tuhkalannoituksia ja jalostettuja taimia, 2) maankäyttösektorin päästöjen merkitystä, 3) hakkuutasojen keinotekoinen alentaminen on kallis keino lisätä nieluja, jos otetaan huomioon välilliset vaikutukset 4) energiaverotus ei ole ratkaisu hiilinielujen pelastamisessa tai luontokatoon, 5) luontokato ja metsien resilienssi tulee ottaa huomioon myös hiilinielujen pelastustoimissa ja 6) mahdollisuudet ja edellytykset jäsenmaiden väliselle yhteistyölle hiilinieluissa kannattaisi selvittää.

  1. Taakanjakosektori – uusi tarkastelu ja lisätoimet tarpeen?

Myös tilanne taakanjakosektorilla on haasteellinen. KAISU:un verrattuna näyttää ilmeiseltä, että 1) LULUCF-jousto (0,4 Mt) ei ole käytettävissä, 2) henkilöautojen uusiutumisvauhti on liian hidas ja jää tavoitteista, 3) jakeluvelvoitetta on tilapäisesti alennettu 2022-2023, mikä on kompensoitava 2024-2030, 4) Marinin hallitus ei ehtinyt viedä biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen toimeenpanoa eteenpäin ja sen toteutuminen on epävarma ja 5) uuden EU-päästökaupan pitäisi alkaa 2027 liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja EU ETS:n ulkopuolisessa teollisuudessa, mutta sen vaikutukset ovat hyvin epäselviä ja niitä on vaikea ennakoida. Suomen tulee 2023 ratkaista, miten se suhtautuu direktiivin tarjoamaan mahdollisuuteen, että uusi päästökauppa alkaisi velvoittavasti vasta 2031, jos käytössä on merkittävä hiilidioksidivero. TEM/LVM/YM tulevat tekemään tähän liittyvän tarkastelun syksyllä 2023. Yhdistys ei näissä olosuhteissa tue tieliikenteen jakeluvelvoitteen alentamista 2023 jälkeen.

  1. Puun energiakäytön verotus

Bioenergia ry:n kanta puun energiakäytön verotukseen on selkeän kielteinen. Syitä kantaan on kuvattu julkisesti viimeksi tiedotteessa 27.2.2023. Valtioneuvosto on käynnistänyt selvityshankkeen energiapuun verotusvaihtoehdoista, jonka tulokset ovat valmiita tammi-helmikuussa 2024. Energiadirektiivin eteneminen EU-elimissä näyttää vaikealta. Näissä olosuhteissa hallitusohjelmaan ei tulisi kirjata tässä vaiheessa selkeää linjausta puun energiakäytön verottamiseksi tai verotuksen yksityiskohtia. Hallitusohjelmaan voidaan kuitenkin poliittisesti linjata, että hallituskauden aikana ei oteta käyttöön veroa puun energiakäytölle.

  1. Tekniset nielut ja biogeenisen hiilidioksidin ratkaisut

Hallitusohjelmaan pitää tulla kirjaus strategiasta ja tiekartasta biopohjaisen hiilidioksidin käytön, kuljetuksen ja varastoinnin osalta suomalaisen hiilikädenjäljen edistämiseksi. Lisäksi tarvitaan kirjaus teknisten nielujen kannustimien selvittämisestä Suomessa siten, että myös toimeenpaneva päätös on mahdollista tehdä hallituskauden aikana. Teknisten nielujen edistäminen on ollut vuodesta 2019 Beryn strateginen tavoite etenkin teknologiakehityksen näkökulmasta. Suomella on vielä nyt mahdollisuuksia asemoitua tällä uudella kehittyvällä sektorilla Euroopan kärkeen. Viime aikoina tekniset nielut ovat nousseet esiin myös Ilmastopaneelin esityksessä sekä ympäristöministeriön virkamiespuheenvuorossa.

  1. Luvitus- ja valitusprosessit kuntoon

Suomella on hyvät mahdollisuudet vahvaan investointiaaltoon, joka tukisi taloutta ja veisi kaivattua energiamurrosta eteenpäin. Vaikka Suomen toimintaympäristö on jo nyt kohtuullisen hyvä, myös ilmeisiä ongelmia luvituksessa ja valitusprosesseissa on edelleen runsaasti. Siksi kaikki mahdollinen tulisi tehdä energia-alan toimintaympäristön kilpailukyvyn parantamiseksi vielä entisestään. Muiden järjestöjen kanssa on pyritty tekemään yhteistyötä, jotta elinkeinoelämästä tuleva ääni olisi mahdollisimman yhtenäinen.

Bioenergia-alan kannalta luvituksessa keskeisiä viestejä ovat:

  • luvituksen ja valitusprosessien käsittelyn nopeuttaminen
  • olemassa olevien biokattilalaitosten uudistaminen tulee ajankohtaiseksi monin paikoin
  • kiertotalouden hankkeet, mm. puutuhkan, biokaasun ja mädätteiden erityiskysymykset
  • negatiivisten päästöjen tuottamiseen liittyvät uudenlaiset hankkeet edellyttävät myös maa- ja maakuntatason koordinointia, mm. CO2-infralta.