Bioenergia ry:n puuenergiavaliokunnan piirissä on tämän vuoden ajan puhuttu paljon kaukolämmön tuotannon kausivaihtelun lisääntymisestä ja sen vaikutuksista varsinkin polttoainehankintaketjuun. Keskusteluiden perusteella päätettiin järjestää 27.11. avoin työpaja, missä pohdittiin yhdessä keinoja, joilla vaihteluun voidaan sopeutua.  

Tilaisuuden aluksi pidetyt alustukset avasivat näkemykset aiheeseen. BEryn Hannes Tuohiniitty kertasi kausivaihtelun ajureita, tulevaisuuden näkymiä, haasteita ja mahdollisia sopeutumiskeinoja sekä jo käytyjä keskusteluja aiheesta. Energiateollisuuden Karoliina Muukkonen esitteli tilastoja ja hänen loppupäätelmä oli, että tulevaisuuden käyttömäärien ennustaminen on haastavaa, mutta skenaariolaskelmissa ei ole nähtävissä nousua nykytasosta.  

Simo Jaakkola Koneyrittäjistä kävi läpi haasteita, joita olivat mm. kysynnän lyhyt periodi, työvoima, talous, konekapasiteetin käytön syklisyys, puukaupan rahoitus ja polttoaineen laadunhallinta. Lopuksi hän esitti mahdollisia ratkaisuita puunoston, hinnoittelun, terminaalien ja rahoituksen kehittämistä sekä lyhyen tähtäimen toimitusten varmuutta ja monialayrittäjyyden kasvattamista.  

Pauli Rintala MTK:sta kävi läpi metsäenergian nykyisiä käyttömääriä ja mahdollista tulevaa kehitystä sekä sopeutumiskeinoja äärevöitymiseen. Rintalan päätelmänä oli, että kustannusten näkökulmasta tulevaisuudessa tullaan käyttämään ensisijaisesti halvimpia jakeita eli kuorta, purua ja hakkuutähteitä. Toisaalta kallein jae eli karsittu ranka taas on varastoitavuuden näkökulmasta paras raaka-aine.  

Laanian Juha Fränti toi esille kausivaihtelun eri tasoja: päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Puupolttoaineen toimittajan näkökulmasta pitäisi tietää minimi ja maksimi vaihteluvälin määrä, jolloin voidaan varautua muutokseen. Fräntin mukaan tärkeää on kyetä tunnistamaan kustannusvaikutukset, jos vaihtelusta tulee uusi normaali. Yrittäjien työllisyys ja kapasiteetin pitkäaikainen varmistaminen vaatii toimenpiteitä ja yhteistä tahtotilaa toimittajilta ja asiakkailta. 

 Keskeiset tavat vaikuttaa tilanteeseen kiteytettiin: 

  • Puuenergiaterminaaleja ja muuta varastointia tulee kehittää puskureiksi ja toimitusten tasapainottamiseen 
  • Energialaitosten ja polttoainetoimittajien välille tulee kehittää joustomekanismeja ja pitkäjänteistä yhteistyötä 
  • Energiapuun käyttäjien ja toimittajien välillä tulisi viestiä aktiivisesti ja ylläpitää keskustelua 
  • Toimitusketjusta ja riittävästä kapasiteetin tarpeesta tulisi muodostaa yhteistä näkemystä 
  • Käyttömäärien ennustettavuuden parantaminen hyödyttää kaikkia 
  • Sopimusmalleissa harkittavaksi kapasiteetin varaamisen ja energian eriyttäminen 
  • Varastojen rahoituksessa riskinjaosta voivat hyötyä kaikki 
  • Koneketjussa eri profiililla toimivia, osa päätoimisia ja osa monialayrittäjiä 

Työpajassa nähtiin erityisinä haasteina riittävän selvän tulevaisuuskuvan ylläpitäminen ja riskinä, että poliitikot syventävät tilannetta, koska ovat vielä vanhassa käsityksessä puuenergian voimakkaasta kasvusta.  

Kotiläksyjä tulisi myös kaikkien tehdä. Varautumissuunnitelmien teko kaikissa energiayhtiöissä olisi tärkeää. Osassa yhtiöistä on jo hyvin tehty, mutta osassa ei lainkaan. 

Kirjoittaja: Hannes Tuohiniitty, hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi, 040 1948628