Hiilensidontateknologioihin panostettava nyt, ei vasta 10 vuoden päästä

Päästöjen vähentämisen nykykehitys ja suunnitellut ilmastoimet huomioiden, päästövähennyksiä ei tehdä globaalisti riittävän nopeasti. On selvää, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii hiilidioksidin poistoa ilmakehästä myös teknologian avulla. Negatiivisten päästöjen teknologiademoihin panostamisen tulisi tapahtua nyt, ei vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

Negatiivisten päästöjen tarpeellisuus nousi vahvasti esiin IPCC:n 1,5 asteen raportissa vuonna 2018 ja jo sitä ennen IPCC:n viidennessä arviointiraportissa (AR5) vuonna 2014. Negatiivisten päästöjen teknologioista yksi potentiaalisimmista on bioenergian käyttöön yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (BECCS). Toisena esimerkkinä mainittakoon hukkalämmöt hyödyntävä biohiilen tuotanto (PyCCS). IPCC:n kaikissa skenaarioissa tarvitaan negatiivisia päästöjä ja kolmessa neljästä BECCS on merkittävässä roolissa. Skenaarioissa BECCS-laitosten tulisi käynnistyä 2020-luvulla ja vuoteen 2050 mennessä niiden tuottamien negatiivisten päästöjen määrän tulisi olla jo 5 gigatonnin luokkaa globaalisti vuodessa. Vuosisadan loppupuolella kehitys kiihtyisi entisestään ja vuoteen 2100 mennessä BECCS-laitokset aikaansaisivat jo yli 10 gigatonnin negatiiviset päästöt vuositasolla. Mittakaava on valtava, mutta näihin tavoitteisiin varautuaksemme toimia tarvitaan nyt. Negatiivisia päästöjä, niiden hyödyntämistä ja niiden tukemiseen soveltuvia politiikkatoimia tutkitaan useammissa EU-komission rahoittamissa tutkimushankkeissa. Esimerkkinä vuoden 2020 kesällä käynnistynyt VTT:n koordinoima NEGEM-hanke pyrkii arvioimaan negatiivisten päästöjen realistista ja vastuullista hyödyntämistä ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa.

Pohjoismaisia hankkeita käynnissä

Hiilidioksidin poistolla on potentiaalia kasvaa valtavaksi markkinaksi, jonka merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Euroopassa on viime vuosina kehitetty uusia hankkeita vastaamaan tähän kysyntään. Muun muassa Norjassa hallitus hyväksyi maaliskuussa 2021 Northern Lights -hankkeen suunnitelman infrasta hiilidioksidin poistoon ja varastointiin liittyen. Kyseisen hankkeen käynnissä olevien neuvotteluiden kohteena on 48 MtCO2 varastoitavaksi vuosittain Euroopassa – enemmän kuin nykyään varastoidaan globaalisti.

Tukholmassa puolestaan BECCS-demolaitosta pyörittävä ja isompaa investointia kehittävä Stockholm Exergi näkee negatiivisissa päästöissä ison mahdollisuuden. Yhtiön omissa toiminnoissa negatiivisten päästöjen potentiaali on 800 000 tCO2 vuositasolla, koko Tukholman alueen toimijoihin laajennettuna määrät olisivat jopa 2 MtCO2/ vuosi. Tuo määrä vastaisi suurin piirtein kaksi kertaa Tukholman alueen liikennepäästöjä. Yhtiö on myös raportoinut myönteisistä havainnoista esimerkiksi ns. ”energiasakon” (energy penalty) osalta: sakko on mahdollista saada alle kahteen prosenttiin. Tukholman ison mittakaavan laitoksessa hyödynnettäisiin Northern Lights -hankkeen infraa varastointiin. Ruotsissa myös maan hallitus on todennut negatiivisten päästöjen teknologioiden olevan tarvittava osa ilmastotoimia, ja niille on annettu Ruotsissa alustavat tavoitteet vuosille 2030 ja 2045.

Teknologian kehitys ei ole ilmaista

Teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa kritisoidaan usein kustannussyistä. Toki CCS-teknologia on alkuvaiheessa ja sen soveltaminen on käyttökohteesta riippuen erilaista. Laitostyyppi, laitoksen koko, sijainti, varastointiratkaisu ja logistiikka vaikuttavat kaikki osaltaan kokonaisuuden kannattavuuteen. Teknologia vaatii kehittyäkseen tutkimusta sekä kokeiluja ja se harvoin on ilmasta. Norjan hankkeessa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kustannukseksi on arvioitu 140 dollaria tonnilta (n. 116,5 €/tCO2). EU:n päästökaupan hintatasoon verrattuna päästövähennyskustannus on vielä korkea, mutta päästökaupan ulkopuolella maksamme jo nyt Pohjoismaissa useita julkisia tukia, joissa päästövähennyskustannus on merkittävästi korkeampi. Lisäksi esim. BECCS-investoinnilla saadaan tuotettua kerralla todella paljon päästövähennyksiä verrattuna muihin tuettaviin päästövähennystoimenpiteisiin, esim. öljylämmitys- tai autoilutukiin Suomessa. EU:n päästöoikeuden hinta on myös noussut kovaa vauhtia viime kuukausina, tällä viikolla päästiin jo ennätystasolle 50 €/tCO2. Hintaennusteet vuosikymmenen lopulle kohoavat jo 100 € /tCO2 tasolle. Tällöin monet negatiivisten päästöjen teknologioista olisivat jo kilpailukykyisiä ilmastotoimien keinovalikoimassa ilman tukia. Euroopan ulkopuolella USA ilmoitti huhtikuun 2021 ilmastokokouksessaan merkittävistä investoinneista uusiin teknologioihin ja panostavansa vahvasti mm. hiilidioksidin poistoon ilmakehästä. Rapakon takana teknologiat nähdään ratkaisuina, joihin kannattaa investoida nyt.

Suomessakin paljon potentiaalia

Miksi sitten naapurimaissamme hiilensidontateknologioiden projektit saavat tuulta siipiensä alle, mutta meillä vastaavaa konkreettista edistymistä yhdessä yksityisen sektorin ja hallinnon kanssa ei ole havaittavissa? Suomalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset ovat kuitenkin jo vuosia kehittäneet innovatiivisia hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön (CCU) ja varastoinnin (CCS) konsepteja ja monet innovaatioista ovat jatkossa skaalattavissa teolliseen käyttöön. Ilmastohyötyjen lisäksi teknologioilla on mahdollista myös luoda uusia arvokkaita materiaaleja ja tuotteita. Tässä olisi nyt tilaisuus, johon olisi ei ainoastaan järkevää tarttua, vaan myös ilmaston kannalta tarpeellista lähteä mukaan ensimmäisten joukossa.

Kotimaassa linjauksia edistämistoimista

Kuluvan kevään aikana positiivisia pilkahduksia aihepiirin tiimoilta on kuitenkin myös Suomessa havaittavissa. Esim. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa, jonka rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä, hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (CCU) sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) nähdään tärkeinä teknologoina, joihin myös Suomen tulisi panostaa. Vetytalouteen sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen liittyville innovaatioille ja investoinneille on ohjelmassa allokoitu 150 milj. euroa. Myös puoliväliriihessä tehtiin linjauksia teknologisen hiilensidonnan osalta. Teknologioita aiotaan edistää niin kotimaassa kuin EU-tasolla ja tarkoituksena on luoda suunnitelma sekä teollisuutta tukevat taloudelliset kannustimet hiilidioksidin teknisten nielujen kehittämiseksi.

Pelisäännöt selviksi

Regulaatioon liittyvät haasteet ovatkin teknologioiden käyttöönoton suurimpia ongelmia taloudellisten aspektien jälkeen. Osittain näihin haasteisiin ollaan vastaamassa EU-tasolla komission suunnittelemalla EU:n laajuisella sertifiointimekanismilla, joka tulee kattamaan niin luonnolliset kuin teknologiset keinot. Komission on määrä antaa sertifiointimekanismista ehdotus vuonna 2023. On tärkeää, että myös teknologisille ratkaisuille luodaan toimiva markkina.

Päästövähennykset ja negatiiviset päästöt toisiaan täydentäviä toimia

Negatiivisten päästöjen edistäminen ei ole päästövähennyksille vaihtoehtoinen, vaan täydentävä strategia. Se on tarvittava lisä keinovalikoimaan, jolla pyritään saamaan nopeita ja vaikuttavia tuloksia, kun aikaa päästöjen vähentämiseen ei ole hukattavaksi. Jos teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto aloitetaan toden teolla tällä vuosikymmenellä, voidaan sillä tuottaa lisäarvoa tietyissä sovelluskohteissa 2030- ja 2040-luvuilla ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen olisi täten lähempänä toteutumista aikataulussa – tai vielä paremmassa tapauksessa – jopa aikaisemmin.

Tule kuulemaan lisää mm. hiilensidontateknologian kehitysnäkymistä Euroopassa, VTT:n NEGEM-hankkeesta, Tukholman BECCS-hankkeesta ja EU:n suunnitelmista hiilensidonnan sertifiointiin Hiilensidonta 2021 -tapahtumaan 11.5.2021!

 

Erika Laajalahti