Paketin ehkä keskeisin osa on päästökauppadirektiivin muutos. Päästökaupan polku kiristetään alkaen direktiivin voimaantuloa seuraavasta vuodesta siten, että vuonna 2030 päästökauppasektorin päästöt ovat 61 % vuoden 2005 tasoa alempana (aiemmin -43 %). Tätä prosenttia arvioidessa on hyvä huomata, että komissio arvioi sektorin päästöjen jo nyt laskevan -51 % ilman lisätoimia. Siten todellinen sektorin ”tehollinen” tavoitteen tiukennus on 10 %. Tätä puolestaan on mielenkiintoista verrata taakanjakosektoriin, jossa komissio lähtee n. 8 % tiukennuksesta (tavoite -40 %, tällä hetkellä arvio kehityksestä: -32 %). Voidaan todeta, että komissio on valinnut melko tasaisen painotuksen päästökaupan ja sen ulkopuolisen sektorin välille päästövähennysten kohdentamisessa.
Päästökaupan kiristys näkyy markkinoilla päästöoikeuksien hinnan nousuna. Osa noususta lienee tapahtunut jo viime vuodesta alkaen, jolloin komission, neuvoston ja parlamentin tahtotilat EU:n päästötavoitteen suhteen alkoivat olla selvillä. Korkeampi päästöoikeuden hinta parantaa kestäväksi linjattujen bioenergiajakeiden kilpailukykyä. Energiaturpeen osalta vaikutus on päinvastainen.
Ei-kestävälle biomassalle suunniteltu päästökerroin
Komissio ehdottaa muutamia olennaisia muutoksia erityisesti koskien bioenergiaa käyttäviä laitoksia.
Ensimmäinen niistä koskee liitettä IV, jossa komissio ehdottaa muutosta biomassan päästökertoimen aiempaan yksiselitteiseen nollapäästöisyysstatukseen, joka on läpileikkaava direktiivin nykyisessä muodossa. Uusi ehdotettu muotoilu on seuraava:
”The emission factor for biomass that complies with the sustainability criteria and greenhouse gas emission saving criteria for the use of biomass established by Directive (EU) 2018/2001(*), with any necessary adjustments for application under this Directive, as set out in the implementing acts referred to in Article 14 shall be zero.”
Tässä komissio haluaa delegoidun valtuuden määritellä päästökertoimia tilanteessa, jossa biomassa ei ole direktiivin 2018/2001 mukaisesti kestävää sekä tilanteissa, joissa käytetään sekä kestäväksi määriteltyä että ei-kestäväksi määriteltyä biomassaa.
Näin on jo aiemmin määritelty tehtävän päästökaupan monitorointi- ja raportointiohjeessa (EU 2020/2085)2, joka on tulossa Suomessa voimaan ensi vuoden alusta. Itse päästökauppadirektiivi on tähän asti ollut selväpiirteinen ja noudattanut hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ohjeistusta: päästökauppasektorilla biomassan päästökerroin on ollut direktiivissä nolla ja biomassan korjuun synnyttämä päästö laskettu kokonaisuudessaan (= ei ainoastaan energiakäyttöön menevän osuuden osalta) maankäyttösektorilla. Nyt tehtävät muutokset tarkoittavat, että ei-kestävien bioenergiajakeiden käyttö vähenisi merkittävästi, mikä uhkaa lisätä EU-alueella fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Päästöjen laskenta monimutkaistuisi ja tulisi vähemmän läpinäkyväksi. Ehdotuksen vaikutus päästölaskentaan päästökauppasektorilla ja toisaalta maankäyttösektorilla on keskeinen kysymys, jonka toimivuudesta on joka tilanteessa varmistuttava: päästöjä ei pitäisi eri sektoreilla laskea ainakaan kahteen kertaan.
EU lähtee päästölaskennassa tielle, josta ei ole yhteisissä prosesseissa sovittu muiden maiden ja maaryhmien kanssa. Tämä voi pahimmillaan tarkoittaa EU-raportoinnin ja kansainvälisen raportoinnin eriytymistä, mikä taas voi lisätä hallinnollista taakkaa ja vähentää koko ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. EU:n on YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti joka tapauksessa raportoitava päästönsä YK:lle IPCC:n antaman ohjeistuksen mukaisesti. EU on myös kertonut YK:n ilmastosopimukselle soveltavansa päästöjen ja nielujen raportoinnissa IPCC:n 2006 laskentasääntöjä.
Muutos nollapäästöisen bioenergian käyttöosuuden rajaan
Toinen muutos on, että komissio esittää 95 % nollapäästöisen bioenergian käyttöosuudentta rajaksi, jollloin yksittäinen laitos ei enää kuulu päästökauppadirektiivin soveltamisalaan. Aiemmin tämä on ollut 100 % (sisältäen kuitenkin käynnistyksen esim. fossiiliset polttoaineet), mikä on johtanut väärinkäytöksiin ilmaisten päästöoikeuksien jaossa: jotkut toimijat ovat saaneet ilmaisia päästöoikeuksia paljon todellisia päästöjä enemmän.
Päästökaupassa tunnustetaan kaikki hiilidioksidin siirtämisen muodot
Kolmas asia on se, että EU päästökaupassa tunnustetaan nyt kaikki hiilidioksidin siirtämisen muodot, myös laivalla ja kuorma-autolla siirretty hiilidioksidi. Hiilidioksidin talteenotolta ja käytöltä (CCU) poistuvat vaatimukset luovuttaa päästöoikeuksia kemianteollisuudessa.
Innovaatiorahasto laajenee
Neljäs bioenergiasektoriin liittyvä asia on Innovaatiorahaston laajentaminen 50 Mt päästöoikeudella, joista 40 Mt leikataan ilmaisista päästöoikeuksista ja 10 Mt huutokaupattavista. Innovaatiorahasto alkaa myös rahoittaa kiinteällä hiilidioksidin hinnalla eli CCFD-sopimuksilla (Carbon Contracts for Difference) teollisuuden päästövähennyshankkeita. Innovaatiorahasto voi rahoittaa esimerkikisi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin hankkeita.
Lisätietoja: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, 040 1630 465, harri.laurikka(a)bioenergia.fi