Sitra julkaisi 23.6.2020 omassa julkaisusarjassaan työpaperin ”Turpeen käytöstä luopuminen – keinoja Suomelle reilun siirtymän tukemiseen”. Kommentoimme sitä välittömästi Bioenergia ry:n tiedotteella, jossa toteamme keskustelun turvealan oikeudenmukaisesta siirtymästä hyväksi mutta painotamme alan nopeassa markkinavetoisessa muutoksessa dialogin ja oikean tilannekuvan merkitystä. On valitettavaa, että juuri nämä työpaperista puuttuvat tai ovat vahvan näkemyksellisiä.

Näkemysten ja mielipiteiden esittäminen on sinänsä Sitralle kuuluva rooli ja hyväksyttävää. Sitran ”Ilmastoratkaisut-yksikön” ja SYKEn asiantuntemus on vahvaa varmasti omalla alallaan, mutta realistisen tilannekuvan hahmottamisessa työpaperin laatijoiden olisi kuitenkin kannattanut jo kevään aikana turvautua dialogiin eikä omien sanojensa mukaan ”lähinnä kirjallisuuteen”. Nyt kiireellä lomakauden alkuun ajoitettuun työpaperiin on jäänyt yli 40 yksittäistä kohtaa, jotka voidaan kyseenalaistaa monella taholla virheellisinä tai toiveajatteluna. Tällaisen keskustelupaperin pohjalta ei turvealan oikeudenmukaisen siirtymän askelmerkkejä voi kovin pitkälle asettaa.

Virheellisiä näkemyksiä energiaturpeen käytöstä ja työllistävyydestä

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti maaliskuun lopussa työryhmän selvittämään, miten turpeen käyttöä voidaan suunnata hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Työryhmä tarkastelee myös siirtymän oikeudenmukaisuutta. Työryhmän jäsenille Sitran työpaperi tuli yllätyksenä ja myös haasteena, koska se kyseenalaistaa kaiken turpeen käytön eikä tarkastele, millä aikataululla ja keinoilla eri turvetuotteet korvattaisiin ja mitä vaikutuksia tällä kaikella olisi.

Työpaperissa esitetään epärealistinen ennuste, että energiaturpeen käyttö vuonna 2035 olisi edelleen 12 TWh, ellei tehdä lisätoimia käytön vähentämiseksi. Käyttö vähenee kuitenkin jo päästökustannusten ja veron nousun seurauksena nopeammin kuin hallitusohjelmaan kirjattu puolittuminen 2030 mennessä. Tätä kehitystä on kuvattu BEryn ja muiden järjestöjenkin tiedotteissa ja esimerkiksi juuri julkaistussa Energiateollisuuden vähähiilitiekartassa. Päästökauppaan tulee vaikuttamaan myös se, että EU on kiristämässä sen 2020-luvun tavoitetasoa ensi vuonna.

Työpaperi esittää selvästi toimialan selvityksiä ja jäsenseurantaa vähäisempiä työllistävyyslukuja viittaamalla vain panos-tuotostarkasteluihin. Nämä taas ovat erittäin herkkiä lähtötiedoille, ja tulokset voivat näyttää näennäisesti oikeilta, ellei lähtötietoja ja oletuksia voida yleisesti tarkastella. Vertailu kaikkeen tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisäykseen on perusteeton eikä ole reilua varsinkaan, jos työpaperi pyrkii esittämään keinoja oikeudenmukaiseen siirtymään.

Haastatteluista tehdyt johtopäätökset ihmetyttävät

Bioenergia ry:n jäsenkunnasta on jo noussut kysymyksiä, miten turvetuottajien haastatteluihin on tukeuduttu johtopäätöksiä tehtäessä? Miten työpaperin johtopäätöksissä voidaan esimerkiksi haastatteluihin perustuen väittää, että ensimmäinen keino oikeudenmukaisessa siirtymässä on ”valtion selkeä linjaus turpeesta luopumiseksi”? Aivan kuin konsultilla teetetty haastatteluosio olisi vain muodollinen oikeutus oikeudenmukaisen siirtymän varjolla ajaa turve Suomessa alas, mitä työpaperi toisaalla esittää.

Työpaperin laatijoille ei kuitenkaan selvinnyt, ettei yrittäjä voi jäädä odottelemaan ”suunnitelmia ja rahoituskanavien hyödyntämistä” tilanteessa, jossa energiaturvetuotanto on puolittumassa jo muutamassa vuodessa. Tulot loppuvat ja vakuudet menevät. Jos kehitystä vielä jyrkennetään luopumalla turpeen alennetusta verokannasta kokonaan 2025 mennessä, niin energiaturpeen käytön korvaaminen ei ole hallittua.

Suomen tilanne on vaikea vertailtava

Työpaperissa esitetään suoraan muiden maiden kokemuksia hiiliteollisuudesta ja turvetuotannosta esimerkkeinä Suomen siirtymiseen pois turpeesta. Ainoa, mitä niistä voi oppia, on oppi yhdessä siirtymän kanssa painivien kanssa tehdyistä toimista ja räätälöidyistä ratkaisuista. Suomessa ei ole esim. muutamia isoja toimijoita, joilla olisi satoja työntekijöitä uudelleen koulutettaviksi vaan satoja pieniä monialayrityksiä kausityöntekijöineen, joiden elinkeinomahdollisuudet tältä osin vain kaventuvat ja sopeutuminen on nopea. Kysymys on myös turvetta käyttävien asiakkaiden kyvystä sopeutua ja kantaa nopeasta siirtymästä aiheutuvat monet haasteet.

Turpeen korvaamisen keinot ja aikataulu?

Työpaperi jättää täysin vaille tarkastelun, millä aikataululla ja keinoilla eri turvetuotteet korvattaisiin. Esittämällä pelkästään ilmastoperusteisia syitä ja sivuuttamalla esim. turpeen ja sille vaihtoehtoisten tuotteiden nettopositiivisuustarkastelut, työpaperi leimautuu lähinnä kantaluonnospaperiksi, josta merkittävimmät oikeudenmukaisen siirtymän elementit puuttuvat eli osallistaminen, avoimuus ja kokonaisuuden hahmotukseen perustuva asioiden priorisointikyky.

Sitran työpaperin julkistustilaisuudessa todettiin työn jatkuvan syksyllä järjestettävillä dialogeilla. Hyvä, että niitä nyt on suunnitteilla ja kesähelteille kiirehdittyyn työpaperiin ja tekniseen osioonkin voidaan vielä palata.

Lisätiedot: Hannu Salo, 040 502 2542, hannu.salo(a)bioenergia.fi